Kaksin kirppiksillä

 

Vallan mainio pitkä viikonloppu on menossa siskon kanssa. Helatorstaina mökkeiltiin isovanhempien ja lasten kanssa. Miehet jätettiin remonttia tekemään. Tuuli hurjasti ja vaahtopäät vain lensivät kun veneiltiin mökille. Putsattiin siskon kanssa uimarantaa ja ihmeteltiin tosi matalalla olevaa vettä, nyt pääsi kävelemään pienille kiviryppäille, jotka yleensä ovat veden peitossa. 

Perjantaina oli mun ja siskon vapaapäivä, lapset olivat isovanhemmilla ja me pääsimme kiertelemään kirpputoreja ja lounaalle italialaiseen ravintolaan. Tehtiin joitakin löytöjä, yrteille löydettiin Arabian ruukkuja, mustat 4,50€/kpl ja pilkullinen 8,50€. Pilkullinen ja yksi musta päätyvät Katjuskan keittiöön.

Minä löysin talolle vanhoja metallikoukkuja, nämä päätyvät luultavasti eteiseen. 5kpl 3,90€. Nuo kupit ovat aikaisempi löytö ja viehättivät mustavalkoisuudellaan. Ne ovat ruotsalaisen Höganäsin tuotantoa. Hintaa näillä oli euron kappaleelta.

Tyttöjen huoneeseen yövaloksi löytyi kesäinen tähtiketju Clas Ohlsonilta, 9,90. Tuolta löytyy yllättävn paljon kaikenlaista kivaa sisustukseen. Sisko osti lisäksi metallisen lehtikorin, Marimekon raitapaidan ja mulle löytyi vanha pyykkipussi. Mutta niistä lisää jokin toinen kerta.

Mukavaa viikonlopun jatkoa teille!

Kesämekko

Lauantaina aamutuimaan lähdin ystäväni kanssa kiertelemään pihakirpputoreja siivouspäivän hengessä, vaikka totta puhuen minun olisi ollut syytä laittaa itsekin pöytä pystyyn, sillä tavarasta pitäisi päästä ennemminkin eroon kuin hankkia sitä lisää nyt, kun muutto lähestyy.

Ekaluokkalaiselle löytyi kuitenkin hyvää käyttövaatetta mm. Marimekon paita, muutama lippis ja Kontion mustat kumisaappaat. Ja sitten löytyi jotain siskolle:

Tämä sopii jotenkin tosi hyvin "keltaisen talon emännälle". No materiaali on jotain ihan kammottavaa tekokuitua, mutta tuo kuosi ;).

Mekosta pulitin viisi euroa ja pyysin henkarin mukaan. Kotona vasta huomasin, että henkari oli Sarviksen Majuri II, joista pyydetään melkoisia kappalehintoja (5-10€/kpl).

Joten eipä haittaa, tuleeko mekkoa käytettyä vai ei. Harmi kun en saanut niskalapun fontista selvää, että mikä tuo mekko oli merkkiään.

Tänään nautittiin kaupungilla jätskit työpäivän päätteeksi. Sää on kyllä harmillisesti kylmennyt viikonlopusta, mutta onneksi aurinko paistoi.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Kirjaston kulmilla

Kiireessä ja arjessa tulee kuljettua kotikaupungin katuja vähän sillä asenteella, että nämä on niin nähty. Virkistävää onkin joskus kulkea kuin matkailija ja huomioida tuttuja juttuja niin kuin ne näkisi ensimmäistä kertaa. Tänään aamulla siivouspäivänä mentiin kirjastolle katsomaan poistohuonekaluja ja meitä onnisti, vanhojen toimistotuolien joukosta löytyi toisen romu, meille aarre. Näitä aarteita oli kaksin kappalein, mutta ne eivät menneet kerralla autoon. Niinpä me jäätiin odottelemaan löydön kanssa kirjastonpuistoon ja nautittiin lämmöstä, keväänvihreistä lehmuksista ja kauniista rakennuksista, joita oli aikaa katsella vähän tarkemmin.

Siivouspäivä-tapahtumasta ei muuta saalista kertynyt, mutta näistä ilmaisista (!) kirjakärryistä olen niin iloinen. Meillä ei ole kirjahyllyjä, vaan vitriinikaappi, joten näistä saadaan uuteen taloon joko isoon olohuoneeseen tilanjakajat, jotka täytetään kirjoilla tai sitten lastenhuoneeseen molemmille tytöille omansa. Tykkään niin näistä huonekaluista, joilla on jokin tarina takanaan.

Kotona leivottiin vielä pinaatti-halloumpiiras ja vadelma-myslimuffineita ja suunnattiin uimarannalle naapureiden kanssa piknikille. Poksautettiin pullo kuohuvaa alkaneen kesän kunniaksi.

Ihanaa viikonlopun jatkoa teille! Ja tervetuloa uusille lukijoille!

Kesä, kesä, kesä

Mahtavaa, kesä on tullut. Lauantaina se tuli todistettua, kun lähdimme naapurikaupunkiin uimarannalle piknikille. Lapset heittivät talviturkit, me aikuiset tyydyimme päivänpaistatteluun, mutta kuumahan siinä tuli ;). Rannalla oli tunnelma kuin etelässä. Musiikki soi ja ihmiset pelasivat beach volleyta. Halukkaat saivat kokeilla suppausta. Se näytti kivalta.

Iso korvasienikin löytyi, mutta koska se oli tienvieressä, se ei päätynyt pataamme.

Sunnuntaina oli meidän kaupunginosassa katukirppis. Olipa mainio tunnelma ja ihmisiä mukavasti liikkeellä. Kiertelin pihoja ystäväni kanssa ja jotain tarttui mukaankin. Esimerkiksi tämä Arabian sokerikko ja kermakko (5 €/kpl) vuodelta 1971. En näin äkkiseltä löytänyt, että mitä sarjaa nuo ovat. Tietääkö joku?

Pihakirppiskierroksen päätteeksi piipahdin vielä vakikirpparillani ja sieltä löytyi kiva Marimekon kangas, josta voi ommella vaikkapa liinan. Ja hintaa oli vaivaiset 3,5€.

Myös nämä kangashelmet lähtivät mukaani 2 eurolla.

Sunnuntaina saimme etuajassa avaimet uuteen kotiimme. Ihana yllätys oli, kun huomasin talon pihassa kirsikka- ja luumupuut. Lisäksi sieltä löytyy marjapensaita. Pihassa on kyllä aika laittaminen, koskapa sitä ei erityisemmin ole ehditty hoitaa. Itselle puutarhanhoito ei ole kauhean tuttua, mutta onneksi työkaverit vakuuttivat, että löydän kyllä itsestäni viherpeukalon.

Eilen mies aloitti remontin purkamalla keittiön kaappeja. Remontista lisää, kunhan se etenee. Nauttikaahan lämmöstä ja valosta, sillä nyt niitä riittää.

Mitäs sitten löysinkään

Hassua, blogi toimii kuin aarrekartta. Sen jälkeen kun olin tuon viime postauksen tehnyt, sähköpostiini tuli Torin ilmoitusvahdin viesti teak-lipastosta tästä läheltä eikä hintakaan ollut mielestäni ihan paha (40€). Eipä muuta kuin viestiä ilmoittajalle ja juhuu päästiin lipaston hakuun.

Kuten kuvasta näkyy, lipasto on maalattu valkoiseksi. Nyt pohdin tämän kanssa, että pitäisikö maalit poistaa?? Päinvastainen ongelma kuin tuon liinavaatekaapin kanssa. Luultavasti tuo saa kelvata alkuunsa tuollaisena ja sitten joskus, kun on enemmän aikaa, käyn tuon kimppuun tai sitten vien sen jollekin työpajalle fixattavaksi. Kiva se noinkin on.
Lipasto ei ollut siis se löytö, josta viime postauksessani lupasin kertoa vaan ne ovat nämä:

Tuolit löytyivät myöskin Torin kautta ja kotipaikkakunnaltani. Kyseessä on kaksi Kimmo Varjorannan suunnittelemaa Pisara-tuolia. Meillähän on neljä kappaletta näitä Eamesin DSW-tuoleja:

Kuva lainattu

Uudessa kodissa ruokapöydän ympärille jää enemmän tilaa, niin että myös pöydän päihin on mahdollista laittaa tuolit. Ajatus erilaisista tuoleista houkutti ja siksi pisarat pääsevät nykyisten tuolien kavereiksi. Väritys on kivasti samassa linjassa.

Työpaikkani intrassa on hyvä kirppispalsta. Sieltä olen tehnyt kaikenlaisia löytöjä. Tällä viikolla löytyi kaksi kappaletta Arabian Suvi-maljakkoja (10€/kpl).

Gunvor Olin-Grönqist on nämä maljakot suunnitellut vuonna 1981. Apua, tiikkiä ja kasaria, asioita joista en ikinä uskonut pitäväni. Mutta jotenkin nämä maljakot vain puhuttelivat. Maljakoista tulee mieleen mökki ja juhannus. Näihin voisi kerätä niityltä luonnonkukkasia. Näihin tunnelmiin hyvää viikonlopun jatkoa!

Tapettitalomme

Kamaluus ja ihanuus tätä ruuhkavuosielämää, kasaantuvia kotitöitä, pyykkivuoria, lehtikasoja siellä täällä, aamulla kadoksissa olevia kumppareita ja keittiönpöydälle unohtuneita päiväkodin kyselylappuja. Ylitöitä, aikataulujen sovitteluita ja kauppalistoja, kuka hoitaa ja milloin. Rakennusluvan odottelua, suunnitelmia, purkuhommia ja budjettientekoa. Yritystä antaa aikaa pysähtyä kuuntelemaan, mitä lapsilla oikeasti on sanottavanaan ja muistuttelua keskittyä myös hetkessä elämiseen tässä ja nyt, vaikka välillä tuntuu siltä, että taas soi herätyskello, kun vasta painoi pään tyynyyn ja jo uudessa päivässä ollaan. Mutta silti toiveikas mieli uuden edessä, kesän kynnyksellä.

*********

Mies on purkanut talossa keskikerroksen turhat väliseinät ja haltex-levyt katoista. Tapetteja löytyy lisää aina vaan, monta kerrosta. Voi kun niitä saisi talteen muutakin kuin palasia. Näiden pohjalta täytyy tuumailla, millaisiin tyyleihin päädymme. Yksi sunnuntai mentiin lasten kanssa talolle ja tehtiin kävelylenkki läheiseen puistoon. Vaikka kaupunginosa on minulle tuttu, niin silti tuota ympäristöä katsoi ikään kuin uusin silmin ja muualta muuttaneena, nyt me saadaan uusi kotikatu, uusi lähikauppa ja -puisto. Minä saan keksiä uudet lenkkireitit ja lempikirppikselleki on just sopivan passeli kävelymatka.

ps. Arvontaa tiedossa, kun saadaan vielä vähän lisää lukijoita! Eli silloin tällöin kurkkivatkin, tervetuloa lukijoiksi!

Teak-kaapin kaipuuta

Tänään työpäivän sijasta vietinkin päivän kotona vatsakipuisen poikasen kanssa. Ja kalliiksihan se tuli ;). Aloin nimittäin haaveilla ja suunnitella uuteen taloon kaikenlaisia mukavia juttuja. Jostain syystä teak-lipastot alkoivat houkutella, vaikka ennen ajattelin, etteivät ne ole ollenkaan minun juttuni. Netistä löytyi toinen toistaan ihanampia kuvia lipastoista ja muutamassa kuvassa oli jopa tuota Ferm Living:n Half Moon -tapettia, jonka siis laitoin viikonloppuna Ellokselta tilaukseen poikasen huoneeseen.
Täällä esimerkiksi (klik).

Vanhempieni luota yksi tuollainen lipasto löytyykin, mutta taitaa myös sisko olla halukas sen ottamaan. Niinpä päätin käydä paikallisessa osto- ja myyntiliikkeessä, jota eräs tuttavani pyörittää. Se on ihana paikka. Siellä oli tänään tarjouksessa huonekaluja ja sieltä löytyi tämä:

Ei nyt ihan teak-kaappi, mutta jotain samaa. Enemmänkin liinavaatekaappi, joka myös on ollut hakusessa. Saatan maalata sen valkoiseksi, mutta katsotaan nyt, miltä se kotioloissa näyttää. Sen tiedän, että varmasti paremmalta, kuin tuossa kuvassa.

Eivätkä ne ostokset tähän loppuneet, mutta niistä lisää seuraavassa postauksessani.

Elämä on ihmeellistä

Kaikki kävi kovin äkkiä, nimittäin vähän sen jälkeen kun Kirsikka oli kertonut talokaupoista, mekin olimme samassa tilanteessa. Meillähän oli reilu vuosi sitten oma rivarikolmiomme myynnissä 10 kuukauden ajan. Näytöillä kävi katsojia, mutta ei vaan tärpännyt. Monella kiinnostuneella oli oma asunto myymättä, joten siitäkään syystä kauppoja ei syntynyt. Päätimme ottaa aikalisän ja tehdä pientä pintaremonttia. Täältä blogistakin on voinut lukea keittiön kasvojenkohotuksesta.

Maaliskuussa mies huomasi omakotitalon myynti-ilmoituksen, jossa kerrottiin vaihdossa huomioitavan 3h+k+s tältä samalta asuinalueelta. Ja meillähän sellainen oli. Ei muuta kuin soitto välittäjälle ja myytävää taloa katsomaan. Itse asiassa olimme kyseistä omakotitaloa käyneet katsomassa aiemmin, mutta hintaa oli silloin vielä 20 000 € enemmän.

Talo ei ollut ihan sitä, mitä olin etsinyt, mutta pohjapiirros siinä oli erittäin hyvä. Kylppäri ja sauna oli rempattu 2007, muuten talo vaatisi pintaremppaa. Plussaa talossa oli hyvä sijainti ja tärkeimmät kriteerit löytyivät eli kaksi vessaa ja takka:). Eli ei muuta kuin tarjousta tekemään. Vähän hirvitti, sillä työkuvioni eivät vielä olleet selvinneet.

Asiat etenivät vauhdilla ja huhtikuun lopussa teimme vaihtokaupat. Ostimme siis v. 1982 rakennetun "käkikellotalon". Remppaamaan pääsemme todennäköisesti viikon kahden päästä. Keittiö menee uusiksi. Muuten teemme pintaremonttia sitä mukaan kun ehdimme ja jaksamme ja mihin on varaa. Olen innoissani, vaikka talo ei se unelmieni rintamamiestalo olekaan. Mutta omalta tämä tuntuu.

Tällä hetkellä suunnitelmissani siintää modernin pelkistetty alakerta ja yläkerrassa, jossa sijaitsevat makkarit, tulee näkymään enemmän värejä.

Tässä hieman väri- ja sisustussuunnitelmia tulevasta tyttösen huoneesta:

Kuva: Seinäruusu

Eli keltaisella lähdetään liikenteeseen. Valkoisen lipaston olen alunperinkin ostanut tytölle, mutta se ei nykyiseen lastenhuoneeseen mahtunut. Pieni keltainen lamppu on eilinen kirppislöytöni (12€). Ihastuin siihen heti ja mielestäni se sopii kivasti tuon "sienilampun" kaveriksi, vaikka erisävyisiä ovatkin. Finlaysonin Elefantti-päiväpeitto saa muuttaa myös uuteen kotiin.

Lisää kuvia seuraa, kunhan pääsemme taloon vähän kuvailemaan.

Mukavaa keväistä viikonloppua!

Raitaa ja ruutua

Raitaihastus jatkuu. Kirppislöytöinä maljakko, jossa sopivan 50-lukulainen henki uuteen kotiin. Pohjassa oli leima 1464, mitä sitten merkitseekään. Hintaa oli 2,20, joten helppo oli poimia se mukaan. Muutama viikko sitten olimme Pirkanmaalla ja kirppistuliaisena löytyi sopuhintaan (3,90) Aarikan raitapurkki.

Aikaisemmin keväällä satuin uudelle lähikirpulle parhaiksi paikalle, kun yhteen pöytään tuotiin lisää tavaraa. Marimekon ihana Muija-kuosinen peltipurkki löysi meiltä uuden kodin eurolla. Miranda-kulho on uudesta kodista vanhan omistajan peruja.

Tällaista ruutua ja raitaa torstain piristykseksi. Omaa päivää piristi hyvän ystävän treffaaminen lounaan merkeissä, oli kiintoisat talokeskustelut meillä. Todettiin, että talon ostaminen on valinta monessa mielessä ja meidän perheellä tämä valinta on tehty sen suhteen, että talosta, siis sen laittamisesta tulee myös harrastus, kun se vie sekä rahaa että aikaa. Toinen vaihtoehto on ostaa valmiimpi, ehkä persoonattomampi talo, ja käyttää rahat ja aikansa toisin, kuten matkusteluun ja kuntoiluun. Ystäväni kuitenkin totesi niin kauniisti, että vaikka meidän aika ja rahat on nyt priorisoitu taloprojektiin, niin saamme talon, jolla on sielu. Kiitos siitä, tuon ajatuksen yritän pitää mielessä silloin, kun koko remppa tympii, väsyttää ja kyllästyttää, ehkä jopa hetkellisesti kaduttaa koko urakka.