Punainen piristää

 Pienen blogitauon jälkeen hyppään suoraan värihaasteeseen ja punaiseen. Tykkään punaisen energisyydestä, voimasta ja lämpöisyydestä. Sisustuksessa ei meillä tätä väriä ole käytetty mitenkään systemaattisesti, mutta punaisia väripilkkuja löytää sieltä täältä, etenkin tyynyistä, huovista ja astioista.

Raidalliset tyynyt on ostettu Finlaysonilta, Pentikin sydänhuopa on häälahja ja perhoshuopa äitini kirppislöytö. Lattiatyyny on odottanut ties kuinka kauan, että opettelisin ompelemaan sille uuden päällyksen, mutta joulun ajan tuo saa pitää nykyisen kuosinsa. Punavalkoinen yhdistelmä on yksi lemppareistani, kuten kuvastakin näkyy.

 

Pilkkukuosikin viehättää minua ja sekin toimii punavalkoisena. Iso peltipurkki on lahja ystävältä, Muija-purkki kirppislöytö, joka blogissa on jo ollutkin esillä. Chymoksen keltapallollista peltipurkkia (4€) olen pitkään etsinyt ja tuo sai lähteä mukaan, vaikka kansi ei ole alkuperäinen, mutta kyllä tuo punainen minulle kelpasi. Keittiöpyyhe on Dermosilin, tilasin ihanaa polka-keittiösaippuaa ja tuo tuli pakkauksen mukana. Lautanen onkin esitelty jo aiemmin.

Kiirettä on pitänyt töissä, etenkin kun olin neljän päivän työreissulla Latviassa. Lasipurkissa oleva kynttilä on lahja sieltä, se soijasta tehty ekokynttilä, joka palaa puhtaasti eikä juuri tuota nokea. Koristeena on latvialaisia yrttejä. Matka oli mukava, vaikkakin päivät olivat pitkiä. Maaseudulla oli mielenkiintoisia yrityksiä, joissa vierailimme, tapasimme muun muassa sepän, puunveistäjä/taiteilijan ja olimme paljuja valmistavassa yrityksessä sekä betonilaattatehtaalla, josta saimme matkamuistoksi pimeässä hohtavat tiilet. Jos niitä olisi enemmän, saisi puutarhaan hohtavia kuvioita tai reunuksia laatoitukseen. Hohtava aine ei ollut fosforia, vaan tuon yrityksen itse kehittelemä juttu. Kiinnostavaa ja kotona totesin, että nyt tuli ainakin vähän erilainen tuliainen. Laitetaan se sitten vaikka postilaatikon juurelle, kun taloomme muutamme. :)

Tapettitalollamme on salaojitus vihdoin valmis. Samoin saimme vihdoin öljysäiliön puratettua ja viimeinenkin osa kellarista saadaan pian tyhjättyä betonista ja kaivettua oikeaan syvyyteen. Viime viikonloppu meni kattoa purkaessa ja nyt ovat kirvesmiehet saapuneet asentamaan uutta kattoa. Kommeluksiltakaan ei ole vältytty, onnistuimme katkaisemaan sähköt myös naapureilta hetkeksi... Näissä tilanteissa ei auta muu kuin todeta, että tekevälle sattuu.

 On ollut sen verran kiireistä, ettei joulujuttujakaan paljon ole ehtinyt laitella. Nyt viikonloppuna saatiin siivottua tyttöjen huone kunnolla, joten laitoin sinne talvivalot. Lauantai-iltana mies keitti ekan riisipuuron, joka nautittiin kynttilänvalossa. Käytiin myös kirjastossa ja minä lainasin pinon jouluisia sisustuskirjoja. Nyt ehkä mukillinen glögiä ja kirjoja selailemaan.

Mukavia marraskuun hetkiä tulevaan viikkoon!

Kirsikka

Sadesäätä ja sienijakkaroita

Täytyy tehdä tunnustus, ei minun keskiviikostani tullut sen ahkerampi. Talolla en ole käynyt kuin torstaina ikkunaedustajan käydessä laskemassa tarjousta. Myrskyisellä ja kylmällä säällä ei viitsitä viedä sinne tyttöjä palelemaan. Koko viikon on ollut kamalan väsy, on tehnyt mieli vain tallustella villasukissa ja mennä aikaisin nukkumaan. Sain sentään vaihdettua lakanat ja napsittua pari kuvaa tyttöjen huoneesta. Otettiin pitkästä aikaa nämä elefanttipussilakanat käyttöön, tytöt tykkäävät näistä kovasti. Puna-valkoinen yhdistelmä on kivan raikas. 

Sain seitsemän esineen haasteen, ja kun en tunnu ehtivän sitä erikseen tehdä, niin kerätäänpä kuvista esineitä sen mukaan, kun nuo seitsemän lempparia niissä esiintyvät. Ensimmäinen esine on tuo kärpässienijakkara, lasten vaari eli isäni on tehnyt molemmille tytöille tuollaiset muutama vuosi sitten ja mumma eli äitini auttanut niiden maalaamisessa. Nuo tullaan säilyttämään sittenkin, kun ne eivät enää istu teini-ikäisten huoneisiin ja annetaan sitten joskus tyttöjen omiin koteihin, joissa niille on toivottavasti omat käyttäjänsä. Mutta siihen on onneksi vielä aikaa, nyt ne saavat ilahduttaa sekä äitiä että tyttäriä. Ajatus niiden takana on tärkein, rakkaudella tehtyjä ovat nuo jakkarat.

Kylläpä jaksaa sataa, mutta onneksi esikoisella on uudet kumpparit, joilla kelpaa loiskutella lätäköissä. Crocsin kumpparit ovat ihanan kevyet ja sujahtavat helposti jalkaan. Löysin nämä urheilukaupan alesta ja oli jo herkullisen värinkin vuoksi napattava mukaan.

Löytö

Viime viikolla kauppareissulla päätin taas kerran poiketa nopeasti kirpputorilla. Viime aikoina ei sillä saralla ole suuremmin lykästänyt, mutta nyt löytyi sopiva ruokapöytä keittiöön.

Kyseessä on Artekin Pöytä 81B valkoisella laminaatilla. Voi, että olen iloinen. Pöytä on kuin tehty meidän keittiöön. Hintakaan ei ollut paha (reilu satanen) ja kunto on hyvä. Toki muutama pikku naarmu pöydästä löytyy, jos oikein tarkkaan katsoo.

Ikkunassa ovat Edison lamp -merkkiset hiilihehkulamppua jäljittelevät lamput, jotka mies on kiinnittänyt Ikean tauluhyllyyn. Lamput on tilattu Ebaysta.

Kirpparilta löytyi myös Finlaysonin Taimi-tarjotin keittiötä koristamaan.

Kaikkea kivaa siis keittiöön, jossa on kyllä tullut vietettyä harvinaisen vähän aikaa.

Sitäkin enemmän on uitu niin meressä kuin järvessäkin. Kuvassa on Kallon majakka Porin Mäntyluodossa.

Oikein ihanaa kesän jatkoa!

Elämä on ihmeellistä

Kaikki kävi kovin äkkiä, nimittäin vähän sen jälkeen kun Kirsikka oli kertonut talokaupoista, mekin olimme samassa tilanteessa. Meillähän oli reilu vuosi sitten oma rivarikolmiomme myynnissä 10 kuukauden ajan. Näytöillä kävi katsojia, mutta ei vaan tärpännyt. Monella kiinnostuneella oli oma asunto myymättä, joten siitäkään syystä kauppoja ei syntynyt. Päätimme ottaa aikalisän ja tehdä pientä pintaremonttia. Täältä blogistakin on voinut lukea keittiön kasvojenkohotuksesta.

Maaliskuussa mies huomasi omakotitalon myynti-ilmoituksen, jossa kerrottiin vaihdossa huomioitavan 3h+k+s tältä samalta asuinalueelta. Ja meillähän sellainen oli. Ei muuta kuin soitto välittäjälle ja myytävää taloa katsomaan. Itse asiassa olimme kyseistä omakotitaloa käyneet katsomassa aiemmin, mutta hintaa oli silloin vielä 20 000 € enemmän.

Talo ei ollut ihan sitä, mitä olin etsinyt, mutta pohjapiirros siinä oli erittäin hyvä. Kylppäri ja sauna oli rempattu 2007, muuten talo vaatisi pintaremppaa. Plussaa talossa oli hyvä sijainti ja tärkeimmät kriteerit löytyivät eli kaksi vessaa ja takka:). Eli ei muuta kuin tarjousta tekemään. Vähän hirvitti, sillä työkuvioni eivät vielä olleet selvinneet.

Asiat etenivät vauhdilla ja huhtikuun lopussa teimme vaihtokaupat. Ostimme siis v. 1982 rakennetun "käkikellotalon". Remppaamaan pääsemme todennäköisesti viikon kahden päästä. Keittiö menee uusiksi. Muuten teemme pintaremonttia sitä mukaan kun ehdimme ja jaksamme ja mihin on varaa. Olen innoissani, vaikka talo ei se unelmieni rintamamiestalo olekaan. Mutta omalta tämä tuntuu.

Tällä hetkellä suunnitelmissani siintää modernin pelkistetty alakerta ja yläkerrassa, jossa sijaitsevat makkarit, tulee näkymään enemmän värejä.

Tässä hieman väri- ja sisustussuunnitelmia tulevasta tyttösen huoneesta:

Kuva: Seinäruusu

Eli keltaisella lähdetään liikenteeseen. Valkoisen lipaston olen alunperinkin ostanut tytölle, mutta se ei nykyiseen lastenhuoneeseen mahtunut. Pieni keltainen lamppu on eilinen kirppislöytöni (12€). Ihastuin siihen heti ja mielestäni se sopii kivasti tuon "sienilampun" kaveriksi, vaikka erisävyisiä ovatkin. Finlaysonin Elefantti-päiväpeitto saa muuttaa myös uuteen kotiin.

Lisää kuvia seuraa, kunhan pääsemme taloon vähän kuvailemaan.

Mukavaa keväistä viikonloppua!

Yksin kotona

Olen potenut jo pari viikkoa viheliäistä flunssaa, ei kuumetta, mutta kaiken kaikkiaan on ollut vetämätön olo. Siksi päätin jättää tämän viikonlopun sukulaisvierailut miehen kotipaikkakunnalla väliin ja jäädä ihan yksin kotiin. Tuntui vain siltä, että haluan lepäillä ja tehdä hissukseen asioita ja parannella flunssaa. Tämä taitaa olla peräti toinen kerta, kun lasten syntymän jälkeen olen ihan yksikseni pari päivää kotona. Vaikka lapsia on ikävä tullutkin, niin nyt, kun on viettänyt itsekseen aikaa, huomaa, millainen vaikutus sillä on. Ei flunssa vieläkään ole ohi, mutta mieli ja keho ovat levänneet ja olen tehnyt vain pieniä kotitöitä, lukenut, katsonut televisiota ja jotta en aivan olisi tullut mökkihöperöksi, niin olen myös piipahtanut kirppiksillä, eilen autolla ja tänään kävellen.
Onni, että sopivan kävelymatkan päähän avattiin uusi kirppis, motivoi aika hyvin tehdä sellainen viiden kilsan lenkki, kun puolessavälissä on tuo kirppis ja matka kulkee osin merenrannan tuntumassa. Äsken lähdin aivan yllättäen piipahtamaan vielä urheilukaupassa, kun Nikan blogissa mainittiin talvikenkien alesta. Mikä onni minulle, kun tytöt tarvitsevat uudet kengät ensi talveksi ja olen jo pelännyt missanneeni kaikki sopivat alet. Ei ollut turha reissu, palasin kolmien kenkien kera kotiin.

Ilma on keväinen, mutta tuulinen. Bongasin jo ison parven joutsenia. Vaikka mieliala nousee tästä auringosta ja valosta, varsinkin perjantaisen sateen ja myrskyn jälkeen, on vähän surumielinen olo siitä, että vuodenajat tuntuvat kadonneen. Meiltä on jäänyt tänä vuonna kokematta ihanat ulkomerellä hiihtelyt ja kevääntulon asteittaiset merkit, kuten hiihtoretkillä bongatut isojen kivilohkareiden kupeet, joihin aurinko jo lämmittävästi osuu ja joissa voi kääntää kasvonsa aurinkoa kohden ja tuntea kevättalven tuoksun tai pälvipaikat pihamaalla sekä pikkuhiljaa lisääntyvät pienet purot, jotka syntyvät lumen sulaessa.

Sitten potemastani pienoisesta ilmastonmuutos(ko)-tuskasta  kirppislöytöihin. Kirppiskierroksella löysin tytöille vaatetta ja on tässä viikkojen aikana muutama muukin juttu löytynyt. Emalivuokaa (4€) olen jo tovin etsinyt, ajattelin tehdä itse vuokaleipää ja laittaa sen tuohon tarjolle. Kotona huomasin, että sehän sopii hyvin jo vuosia sitten löytämäni purkin seuraan. Myös sininen liina (2€) piti napata mukaan, kun se osoittautui Finlaysonin 1970-luvun tuotannoksi.

 

 

En ole paljoakaan kuvannut kotoa sellaisia otoksia, joissa näkyy huoneita kokonaan. Osin ehkä siksi, että meillä ei tilan puutteen vuoksi ole kaikki niin harkittua ja mietittyä, vaan huonekalut ovat käytännön syistäkin niillä paikoillaan, joihin hyvin mahtuvat. Jos olisi mahdollista, niin sininen kaappi olisi tietysti keittössä ja tuo ruskea, biedermeier-lipasto jos ei nyt salissa, niin olohuoneessa ainakin. Toisaalta ei sisustamisen pidä olla liian vakavaa ja harkittua, nyt meillä on täällä tämännäköistä ja omantyylinen sekoitus löytöjä sieltä täältä ja aivan eri aikakausilta, joten ehkä turha arastella näitä kuvia. Pääasia, että me viihdytään näinkin.

Lamppu (6€) on kirppislöytö parin viikon takaa. Se on ruotsalaisen Belidin valmistama. Sopii materiaaliltaan hyvin samassa tilassa olevaan ruokapöydän lamppuun ja jotain kiehtovaa siinä on, vaikkei ole niiltä vuosikymmeniltä, miltä mun kirppislöydöt useimmin on.

Naistenpäivän kunniaksi ostin itselleni sekä tulppaaneja että helmililjoja. No oikeastaan siksi, että kirppikseltä löytyi kiva tanskalainen Rögild-ruukku (0,80€), joten pitihän siihen saada täytettä. Tulppaanit taas olivat niin hempeän väriset, että halusin nekin mukaan. Ruukku sopikin mainiosti uuden taideteoksen kehyksiin. Lapset pitivät viime viikonloppuna taidenäyttelyn ja sain ostaa sieltä parhaimmat työt, jotka sitten kehystin. Tässä siis nuoremman taiteilijan teos.

Nyt menen kokkaamaan intialaista kanaa ja naan-leipää ja alan odotella perhettä kotiin, vähän on jo ikävä, vaikka tämä oma aika ihanaa olikin! Hyvää alkavaa viikkoa teille! Niin ja huisin kivaa, että lukijamäärä kasvaa hitaasti, mutta varmasti. :) Katjuskan kanssa mietittiin jo jotain pientä arvontaa, kunhan päästää uusille kymmenluvuille. Tervetuloa siis kaikki uudet tuttavuudet! <3