Toisekseen, en ihan puhkunut innosta saada kotiini meluavaa lapsilaumaa. Kamalasti sanottu ja tiedän kyllä, että omat kullannuppuni vasta saavatkin aikaan sitä meteliä.. Mutta, mitäs vielä. Lapset käyttäytyivät todella hyvin. Ja heille kelpasi järjestämäni ohjelma oikein mainiosti. Ei puhettakaan, että olisi pitänyt olla kaikenmaailman hienouksia, vaan korujen ja naamioiden askartelu oli lapsista hauskaa. Vinkiksi vaan muillekin vanhemmille, että Tigerista saa mukavia askartelumateriaaleja edulliseen hintaan.
Juhlien valmistelusta en ottanut tällä kertaa mitään paineita. Ainakin lähes kaikki tuntemani lapset tykkäävät eniten karkeista ja valmiista herkuista. Kakku jää yleensä syömättä. No sanottakoon, että sukulaissynttäreilleni tekemä mansikkakakku oli myös lasten mieleen. Kannattaa kokeilla taas ensi kesänä tuoreiden mansikoiden aikaan:
Ohje löytyy täältä.
Tällä kertaa mentiin siitä, missä aita on matalin eli pakastealtaan kautta. Teemaksi muodostui kuin vahingossa piirrettyjä ja pilkkuja, joten Frozenista tuttu Olaf pääsi koristamaan prinsessakakkua.
Muuten mentiin tutuilla jutuilla eli tehtiin vaahtokarkkitikkareita. Nämä ovat siitä hyviä, että lapsetkin jaksavat innostua näiden tekemisestä.
Mies teki juhlarahoja, joilla sai sitten ostaa itselleen yllätyspussukan.