tiistai 13. elokuuta 2013

Piipahdus Puolaan



Vihdoin saimme toteutettua yhden kauan suunnitteilla olleen jutun ja suunnattua ulkomaille koko perhe. Kohteeksi valitsimme kaupunkiloman ja Puolan Gdanskin, jonne pääsee lennoilla suoraan Turusta. Olimme kuulleet Gdanskista paljon hyvää palautetta, lapsiperheille on nähtävää, paikallisjunamatkan päästä löytyvät Sopotin uimarannat, shoppailtavaa riittää ja ravintoloissa on suhteellisen edullista ja hyvää ruokaa. Toki se jännitti, miten lapset jaksavat kaupunkilomailla ja kun vielä isovanhemmatkin olivat mukana, niin miten saadaan kaikille sopivaa ohjelmaa. Kaikki meni kuitenkin hyvin, vaikka ilmassa oli pientä asiaankuuluvaa stressaamistakin, kun etsittiin reittejä, lippuja ja oikeita asemia.

Gdansk oli aika kompakti kaupunki, pelkästään kävelemällä näki vaikka mitä. Vaikka kaupunki on tuhottu toisessa maailmansodassa, niin talot on rakennettu vastaamaan vanhaa kaupunkikuvaa. Oi oi, siinä olisi monella suomalaisella kaupungilla opittavaa, täällä vaan edelleen puretaan puutalot ja laitetaan persoonattomia elementtilaatikoita tilalle. Koska kävelimme paljon, oli onni, että emme ottaneet mukaan heiveröisiä matkarattaita, vaan Brion Ponyt. Isosiskokin väsyi ja halusi pikkusiskon kanssa rattaisiin ja vielä mahtuivat molemmat yhtäaikaa kyytiin. Paikallisjunilla oli helppo liikkua, mutta rattaat piti nostaa junasta ja junaan, eikä kaikilla asemilla hissit toimineet, joten mies sai kuntoilla...






Hotelli sijaitsi joen rannalla ja kävelykadun vieressä, huoneen ikkunasta oli mukava seurata ihmisvilinää ja istua leveällä ikkunalaudalla kuuntelemassa alhaalta kuuluvaa musisointia. Lapsille iloa riitti isosta kylpyammeesta ja aamuisin ei ollut lainkaan vaikea herätä jo seitsemän maissa, kun aamiainen oli sen verran herkullinen. Erityisesti maistuivat raikkaat hedelmät ja kylmät tuoremehut, sekä tuoreet sämpylät, maistuva fetasalaatti ja marinoidut oliivit. Herkuttelin myös croissanteilla ja marmeladilla, matkalla kun oltiin.




Ensimmäisenä kokonaisena matkapäivänä seikkailimme eläintarhaan, otimme bussin, joka meni kyllä eläintarhakylttien ohi, mutta joka ei pysähtynyt lähelläkään. Näimmepä samalla hienoja metsiä ja esikaupunkialuetta, vaikka sillä hetkellä vähän ärsyttikin, kun oli kuuma ja mietin, koska lapset kyllästyvät. No, eivät kyllästyneet, jäimme pois pikkukaupan edessä ja haimme vähän välipalaa, hyppäsimme uudelleen bussiin ja löysimme perille. Takaisin tulimme kyllä visusti bussilla, joka lähti aivan eläintarhan edestä. Eläintarhan olemassaoloa ei juuri mainostettu esimerkiksi rautatieasemalla tai bussipysäkillä. (Eläintarhaan Gdanskista mentiin Oliwa-asemalle, siitä pääkadulle, sen yli ja pysäkille, josta menee numero 622, tätä neuvoa olisin itse kaivannut tuolla harhaillessa ja tässä se nyt varmuuden vuoksi muillekin, jos joku sattuu neuvoa kyseisestä reitistä kaipaamaan ja löytää vaikka googlettamalla tähän blogiin.)



Toisen matkapäivän retki suuntautui Sopotin uimarannalle ja Molon pitkälle puulaiturille. Oli pilvistä, mutta lämmin. Niin lämmin, että pulahdimme veteenkin ja vedestä tultuamme kuivuimme melkein itsestään. Ihanaa, että säät suosivat, kun kesä kotikaupungissa on ollut kovin viileä ja epävakaa. Kerrankin tuntui kesältä! Kävimme syömässä Picasso-ravintolassa italialaista ruokaa ja lapset saivat tomaattipastaa, joka maistui paremmin kuin hyvin. Monissa ravintoloissa lasten menu sisälsi "kunnon" ruokia, ei vain ranskalaisia ja lihapullia. Tykkään, että lapsillakin on mahdollisuus syödä muutakin kuin pikaruokaa, vaikka myönnettäkööt, että joskus se olisi helpoin vaihtoehto.








Kolmantena matkapäivänä etsimme kivaa museota. Löysimme arkeologisen museon, joka oli pieni, mutta lapsillekin sopiva, koska siellä oli paljon esineitä, eikä pitkiä tekstinpätkiä. Myöhemmin löytyi kansallismuseon valokuvanäyttely, mutta sinne en enää ehtinyt. Isäni kävi vielä kaupungintalon näyttelyssä, jossa kerrottiin kaupungin vaiheista ja sen asukkaiden elämästä maailmansodissa. Lapset menivät mumman kanssa hotellihuoneeseen ja me pääsimme vihdoin shoppailemaan. Aikaa ei tosin ollut paljon, mutta toisaalta, riittää sitä tavaraa ja vaatetta Suomessakin. Ostin itselleni ison ruskean laukun ja Tommy Hillfigerin raitapaidan (yhteensä noin 42 euroa). Lapsille oli pakko ostaa kotimatkaa varten puhtaat paidat, kun olin pakannut tarkoituksella aika vähän mukaan. Myös serkuille löytyivät kivat t-paidat, noin 5 euron hintaan. Lisäksi esikoinen sai vintagetyylisen kirsikkahupparin, 7,5 euroa. Olisihan siellä ollut ostettavaa vaikka miten, mutta shoppailu jääkööt ensi kertaan. ;)



Illalla söimme kalliihkossa paikassa joen varrella neljän ruokalajin menun, sillifilettä, sienikeittoa, ankkaa lisukkeiden kera ja kirsikkakiisseliä ja vaniljajätskiä kera punaviinin ja paikallisen oluen. Ärsytys tuli ainoastaan siitä, että tässä paikassa palvelumaksu lisättiin automaattisesti laskuun mainitsematta kyseisestä maksusta, muualla se jätettiin tippinä laskun maksamisen jälkeen.


Seuraavaksi aamuksi olimme varanneet ison taksin, johon mahduimme koko porukka. Se oli iso yllätys, että takseissa oli penkeistä taittuvat lastenistuimet, joten tuntui turvalliselta matkustaa. Lentokentällä tuli vähän kiire, sillä turvatarkastukseen mentiin yhdestä ovesta ja jonoa kertyi.
Reissusta jäi positiivinen mieli, asiakaspalvelu oli ystävällistä ja englannilla pärjäsi aika hyvin. Itse tajusin monta sanaa ja kylttiä venäjän/tsekin kielen avulla, vaikka venäjää tuolla ei osattu/suostuttu puhumaan. Vielä jäi näkemättä esimerkiksi keskiaikainen linnoitus, akvaario ja eläintarhan lähellä ollut puisto, jossa olisi ollut lapsille kaikkea kivaa. Pelkästään kaduilla kulkeminen, kuvaaminen ja välillä kahvilla/yhdellä oluella/jäätelöllä poikkeaminen olisi riittänyt päivän ohjelmaksi.

Ainoa huono juttu tässä taisi olla se, että nyt matkakuume vaivaa entistä enemmän.

5 kommenttia:

  1. Kääks, mulla kasvoi matkakuume jo pelkästään tämän lukemisesta ja näistä kuvista! Kylläpäs vaikuttaa mukavalta reissulta ja kivalta kohteelta. Ja on se kyllä aina niin paljon näppärämpää kun on isovanhemmatkin joukossa.

    Brion Ponyt menee siis tuplarattaistakin, hyvä tietää. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä kiva paikka ja lentokin kesti vain runsaan tunnin, joten menemme varmaankin jonain pidennettynä viikonloppuna uudestaan. Pääasia kuitenkin, että saatiin toteutettua tämä haave, voi alkaa suunnitella uusia reissuja, kun tietää, millaista kaupunkilomalla lasten kanssa on. Mumma sai pariin otteeseen olla lasten kanssa hotellihuoneessa ja me kauppakeskuksessa, lapset kun tykkäsi leikkiä hotellissakin. Mutta kyllä me vuorostaan sitten toimittiin "matkanjohtajina" eli huolehdittiin lipuista ja aikatuluista jne.

      Poista
  2. Onpa kaunista. Kävin matkakuvausta ja kuvia ihailemassa jo eilen, mutta en saanut silloin mitään kirjoitettua. Mukavaa kuulla, että säät suosivat. Jännä muuten, miten erilaiset näkemykset meillä on tästä kesästä. Minulle jäi nimittäin mielikuva, että kesä oli hyvinkin lämmin. Joko aika ehti kullata muistot? :D

    Minullekin meinasi ruveta matkakuumetta pukkaamaan. Parempi unohtaa moiset, hakea aamupalaa ja valmistautua uuteen päivään. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  3. Ei ole varmaan aika kullannut muistoja, vaan siellä teillä päin on puhaltaneet toisenlaiset tuulet ja tuoneet Venäjältä lämpöä. Tuttavamme Savonlinnasta juuri kertoivat, miten heillä on lämmintä ihan helteeseen asti riittänyt koko kesän. Tuntuu, että jokainen kesän sade taas on kiertänyt tämän rannikon kautta.

    Virtuaalinen matkailukin tekee hyvää silloin tällöin ja kivojen kohteiden googlettelu ja kuvien katsominen, jos ei ihan heti oikealle matkalle pääse. :)

    VastaaPoista
  4. Aivan. Jospa ensi kesänä sitten toisin päin. Tai ehkä mieluummin siten, että hyviä ilmoja riittäisi sekä sinne että tänne :D

    VastaaPoista

Kommentointi on luvallista, jopa suotavaa! :)