Leivontapöytä

Leivontapöytä on yksi kotimme aarteista. Tässä siis vähän myöhästynyt jatko haasteelle oman kodin tärkeistä esineistä. Leivontapöytä on sattumalta kulkeutunut vuosikymmeniä sitten isäni kotoa äitini kotiin maalla kiertävän kauppiaan mukana. Se oli maalattu joskus turkoosin väriseksi ja viety äitini kotitalossa niin kutsuttuun kesähuoneeseen. Sain sen itselleni noin kymmenen vuotta sitten vanhempani kunnostettua sen. En halunnut, että siitä tulee liian siloiteltu, vaan siinä saavat näkyä elämänjäljet, kun kanteen jääneet kuumien patojen painaumat. Leivontapöydäksi tätä kutsutaan siitä syystä, että kannen saa käännettyä toisinpäin leivontalustaksi. Nyt tämä toimii ruokapöytämme jatkopalana ja säilöö sisäänsä muun muassa peltipurkkieni kokoelman ja kynttilöitä.

Pidän myös vanhojen ja uusien astioiden yhdistelemisestä. Meillä on uutena hankittuna Arabian Ego-sarjaa ja KokoHotin uunivuokia, Mango-aterimia, Origo-sarjaa, Marimekon astioita ja Muumimukeja.
Niiden rinnalla käytetään kirppikseltä löytyneitä astioita, etenkin tarjoilukulhoja on helppo yhdistellä kattauksiin samoin kuin Sorsakosken aterimia, joita olen nyt kerännyt noin vuoden verran. Kahvikuppeja on jo montakin sarjaa, mutta vanhoja ruokalautasia ei juurikaan. Kuvassa näkyvät Arabian kukkalautaset taitavat olla ainoita lajissaan.

Viime perjantaina tuli hetkeksi taianomainen ensilumi, samalla huomasin kaapin päälle unohtuneiden neilikoiden yhä kukoistavan. Valitettavasti ensilumen hurma oli lyhytkestoinen ja sen jälkeen onkin riittänyt sadetta ja myrskytuulta. Kamala kiire painaa päälle, mutta miehen kanssa ollaan ehditty käydä sentään rakennusmessuilla kyselemässä maalämpötarjouksia ja etsitty taloon sopivaa tulisijaa.
Viikonloppuna haluan laittaa talvivalot ja tehdä vihdoin niitä piparimuffineja, joita en vieläkään ole saanut leivottua. Piparitaikinaa ei vielä pari viikkoa sitten meinannut löytää kaupoista. Glögikausi sen sijaan on jo meidän taloudessa päässyt vauhtiin.

 

Mukavia hetkiä tulevaan viikonvaihteeseen ja tervetuloa uusille lukijoille! Koskahan saadaan 50 täyteen? Viimeistään sitten on arvonnan aika, lupaan! :) 

Kirsikka

Pojan huone, pientä tuunausta

Pojan huoneesta puuttuivat kokonaan verhot, koska olimme remontissa repineet verholaudan pois, sillä se oli kovin hallitseva. Nyt kävimme Ikeasta hakemassa verhotangon ja muut tarvittavat härpäkkeet ja niin Annon Kettu Repolainen pääsi pojan huoneen ikkunaan. Snug ABC-julisteen ostin Dekoro-liikkeestä. Heillä näyttää myös olevan verkkokauppa, josta löytyy kaikenlaista mukavaa.

Kultaa ja kiuruja

Jatketaanpas talokatsausta. Meidän makkarin seinä, josta keväällä näitte pienen palasen, näyttää kokonaisuudessaan tältä:

Kirsikka antoi tuparilahjaksi nuo hienot pöytälamput. Tykkään niistä ihan hirveästi. Kaikki peilit ovat kirpparilta (osa niistäkin on Kirsikan kirppislöytöjä) ja niitä saa tulla seinälle lisääkin. Vaatteita säilytetään Ikean Malm-lipastossa.

Sänky löytyy vinokaton alta. Remontin yhteydessä kattoon laitettiin mdf-paneeli. Componibili toimii yöpöytänä ja Block-valaisin löysi paikkansa sen päältä.

Tällainen katsaus tällä erää. Poikasen huonettakin tuli parilla pienellä jutulla tuunattua viikolla. Niistä lisää ensi kerralla. Voikaa hyvin :).

Syyslomailua

Syysloma pääsi vähän yllättämään. Kesäloman loppuessa laskin kyllä, montako viikkoa siihen on, mutta loma tuli nopeampaa kuin ajattelin. Tänä syksynä töissä on ollut mielekkäitä juttuja ja erityisen iloinen olen ollut työkavereista, joten työarkikin on sujunut mukavasti. Aikaiset ja yhä pimenevät ja kylmenevät aamut on oma haasteensa, joten ihanaa, että on tämä syysloma. Nyt saa muutaman päivän ajan nauttia rauhallisista aamuista kynttilänvalossa ja runsaista aamiaisista.  Tämänaamuinen huurre maassa ja puiden lehdissä tuntui oikein tunnelmalliselta kuin ei ollut kiire mihinkään.
Syysloma kuluu akkujen lataamiseen, rästiin jääneiden kotitöiden tekoon ja remonttihommiin. Ollaan siis vaan kotona tekemättä mitään kummempia. Tai no huomenna esimerkiksi saapuvat kattotuolit talolle, joten täytyy olla niitä vastaanottamassa ja suojata ne ennen kuin kattoremppa alkaa muutaman viikon päästä. Arkisista ja remppa-askareista huolimatta yritetään nauttia myös tunnelmasta ja tehdään ainakin hampurilaisia ja piparimuffinejakin tekisi mieli leipoa (täältä löytyy ohje).

Kuvan lyhty on viimeaikainen kirppislöytö samoin kuin vanha kermapullo, leivosmuotteja olen keräillyt jo pidemmän aikaa. Tuo pikkupöytä on isäni tekemä, ohje siihen taisi aikoinaan löytyä Kotivinkistä.

Kierroksella vanhassa kansakoulussa

Kannan kameraa myös työssäni mukana ja aina välillä pääsee vähän erilaisiin palaveripaikkoihin, joita on mukava tarkastella kameran linssin läpi. Vähässäkyrössä sijaitseva Savilahden koulurakennus on Pohjanmaan vanhin kansakoulu ja Suomen neljänneksi vanhin. Kansakoulu perustettiin vuonna 1858. Koulu on lakkautettu, mutta menneistä vuosista muistuttaa koulumuseon tila eli entiselleen jätetty luokkahuone. Siellä oli paljon sellaista, mitä voisin vaikka tyttöjen huoneen sisustuksessa käyttää. Ihanan idyllinen paikka koko talo, jossa järjestetään edelleen paljon toimintaa, muun muassa sadonkorjuumarkkinat syksyisin.

Oranssi kaupunki

Keskustan puistikot kylpevät nyt väreissä. Lauantaina ehdittiin lasten kanssa nauttia syksyisestä kaupungista ja kuljeskella vähän rannallakin. Ilma oli lempeä, mutta nyt alkuviikosta on ollut selkeästi purevampi tuuli, joka lennättää lehtiä ympäriinsä. Osa vaahteroista on jo paljaana, syyskuun muuttumisen lokakuuksi aistii yhä selvemmin. Mutta ehdittiinpä tallentaa väriloistoa myös kuviin. Kesällä ostin esikoiselle Mini Rodinin takin syksyksi, ja passelisti se sopiikin tämän syksyn värimaailmaan.

Pirteää viikonjatkoa!

Kirsikka

Vaaleanpunaista viikonloppua ja rouheaa remppaa

Ostettiin tyttöjen kanssa pienen pieni piristys, neilikkakimppu viikonlopun kunniaksi. Haaveilin mökkeilystä ja karpalosoista, mutta esikoinen ei ollut halukas lähtemään ja toisaalta minua tarvittiin remppa-apuna. Tai no ei varsinaisesti remppahommissa, mutta ruoanlaitossa, kun saatiin miehen siskonmies jälleen talolle avuksi salaojitushommiin ja minä olen sitten huolehtinut, ettei nuo remppaajat näe nälkää. Eilen oli kiva päivä, kun ehdittiin tyttöjen kanssa kirjastoon, puistoon ja merenrannalle syksyä kuvailemaan. Tänä viikonloppuna leivoin myös superherkullista suppilovahveropiirakkaa. Omput vielä odottaa, että ehtisin tehdä niistä hilloa.

Kotona näyttää noin hempeältä tänä viikonloppuna, mutta talolla näkymät ovat hieman rouheammat.
Vihdoin talolla tehdään muutakin kuin puretaan, nyt ollaan saatu kaivuri paikalle (pienten alkuhankaluuksien jälkeen) ja nyt jo voidaan sanoa, että jotain jo rakennetaankin. Jee!
Varsinainen vallihauta kiertää taloa. Nyt tehdään eristyksiä ja odotellaan sorakuormaa. 

Kivoja sunnuntaitunnelmia lukijoille! <3