torstai 30. marraskuuta 2017

Aina ei tarvitse matkustaa kauas..eli tekemistä ja näkemistä Tampereella


Sain kutsun pikkuisiin jouluihin Ranteita myöjen taikinasa -blogin Marikalta. Hän oli järjestänyt meille kaikenlaista mukavaa ohjelmaa Tampereella. Mukana menossa olivat myös Savusuolaa -blogin Janica ja Kulinaarin Kimmo. Oli ilo tutustua heihin.
Postaus on toteutettu yhteistyössäVisit Tampere, Bakery Cafe ja Ravintola Myllärit kanssa.

Kierros aloitettiin tunnelmallisesta Kehräsaaresta ja Kenkäpaja Pihkasta. Nimensä mukaisesti Pihkassa myydään kenkiä, mutta myös muita kestäviä nahkatuotteita kuten laukkuja. Itse ihastuin ylijäämäpaloista valmistettuihin koruihin. Pukinkonttiin päätyivät ihastuttavat LAULU-korvikset.


Pihkan vieressä sijaitsee PikkuPutiikit -liike, jonka valikoimista löytyy käsityö- ja designtuotteita kuten näitä ihastuttavia pikkupöllöjä. Niitä valmistaa Nokuro design. Itselleni ostin pitkään haaveilemani Uhana Designin Pisara-korvikset. Niitä sai nyt myös lyhyenä mallina.


Seuraavaksi suuntasimme Tampereen Bakery Cafeeseen maistelemaan lohimoussea saaristolaisleivällä sekä kahta kahvilan suosituinta kakkua: paahdettua valkosuklaa-vadelmaa ja sitruuna-marenkia. Ja kyytipoikana oli tietenkin kuohuvaa. Molemmat kakut olivat erittäin maukkaita eikä kakkupalojen koossa oltu pihtailtu. Omaan jouluuni kuuluu ehdottomasti saaristolaisleipä ja nyt etsinnässä on yhtä taivaallinen lohimousse, mitä kahvilassa tarjoiltiin. Anyone?!



Vatsat kylläisinä siirryimme nauttimaan Tallipihan joulutunnelmasta. Miten sitä unohtaakaan, että ihan Tampereen keskustassa sijaitsee niin ihana historiallinen miljöö. Harmaasta säästä huolimatta joulumieltä ei ollut vaikea saavuttaa.

 


Tallipihan kahvilassa oli ihana istua ja nauttia ulkona hämärtyvästä illasta makukaakaota maistellen. Ja ihan kuin kakluunin takaa olisi vilahtanut jotain punaista. Taisivat tontutkin tulla ihastelemaan Tallipihan joulun avajaisia.

Suklaapuodista lähti mukaan maukkaita käsintehtyjä suklaalevyjä joulutuliaisiksi. Puodissa olisi voinut olla ties miten pitkään tuijottelemassa herkkuja. Silmänruokaa oli todellakin tarjolla.


 Illan kruunasi illallinen Ravintola Mylläreissä. Itse käyn Mylläreissä silloin tällöin lounaalla, mutta illallisesta on aikaa. Myllärit on yksityinen skandinaavista ruokaa tarjoava ravintola ja sitä luotsaa Santeri Tiitola. Ensi vuoden alussa Myllärit juhlii 30-vuotistaivalta ja tuolloin ravintolassa retroillaan ja herkutellaan tuon ajan "listahiteillä". Sielläpä on silloin ehdottomasti vierailtava. Mutta nyt illan menuuseen:

Skoolasimme Palmer & Co:n Blanc de Blanc -samppanjalla, jossa oli todella miellyttävä pähkinäinen maku. 


Alkupalana saimme nauttia kalalautasen antimista. Tarjolla oli tuorejuustolla täytettyä lohirullaa, katajanmarjasilakkaa, mätimoussea ja saaristolaisleipää. Hyvällä tavalla perinteisiä jouluisia alkupaloja ja esillepanoon oli todella panostettu.

Minusta ravintoloissa yksi paras puoli on se, että asiantuntija suosittelee ruoalle oikean viinin. Nyt nautimme tarjoilijan suosituksesta "talvivalkoviiniä" Bulgarini Luganaa alkupalojen kanssa. Suosittelen ehdottomasti maistamaan. Itselläni ainakin on tapana talviaikaan nauttia punaviinejä, mutta tästä viinistä punkku saa hyvän haastajan.





Pääruokana oli ylikypsää paahdettua possunkylkeä, kolmen pippurin kastiketta, balsamicopunajuuria sekä rosmariiniperunoita. Possu ja lisukkeet hivelivät makunyströitä. Ja vaikka en suuri punaisen lihan ystävä olekaan, niin tämä kyllä maistui. Juuri näin sen pitäisi ollakin, harvoin punaista lihaa, mutta silloin huolella valmistettua. Ainoa pieni miinus olivat hieman kovat punajuuret, mutta sekin jakoi seurueemme mielipiteet. Osa piti juuri sopivan napakoista punajuurista.



Ruokajuomana nautimme talon viiniä chileläistä Casas del Bosque Carmenère Reservaa, joka sekin osui ja upposi allekirjoittaneelle. Maku oli vivahteikas ja mehevä.

Jälkiruokana oli vaniljapannacottaa ja glögimarinoituja luumuja. Pannacotan
rakenne oli täydellinen, mutta glögin maku jäi puuttumaan luumuista.
Muuten menu oli aivan loistava moderni versio perinteisestä jouluateriasta. 



Mylläreistä jäi hyvä mieli, palvelu oli erinomaista ja ruoka mutkatonta eikä liian konstailevaa. Pidin kovasti myös sisustuksesta. Pöydillä oli Finlaysonin räsypaloja ja ne sopivat hienosti höyrymyllynäkin toimineen rakennuksen tunnelmaan. Lapsetkin on huomioitu hyvin Mylläreissä; heille löytyy pientä puuhaa ja tietysti oma ruokalista. Ihana yksityiskohta oli se, että aterian päätteeksi jokainen sai lähettää terveiset postikortin muodossa.




Visit Tampere tarjosi meille yön Lapland Hotelissa. Ja uni maistui hyvin seitsemännessä kerroksessa. Huone oli todella rauhallinen, seikka jota näin hieman vanhempana osaa jo arvostaa :D.
 

 Parasta antia oli kuitenkin herkullinen ja monipuolinen aamupala. Kokki oli pastamassa yöpyjille omeletteja ja tietysti valikoimissa oli myös mustaamakkaraa. Meidän pikkujoulut kuitenkin kruunasi lämmin riisipuuro.

Iso kiitos Marikalle, joka järjesti näin ihanan päivän sekä tietysti sponsoreille.
Tampereella riittää todellakin näkemistä ja tekemistä, tulit sitten kaukaa tai läheltä. Ja kyllä, myös lähimatkailu avartaa ja eritoten rentouttaa.