Vihdoinkin viikonloppu

Ensimmäisen loman jälkeisen työviikon jälkeen viikonloppukin tuntui taas viikonlopulta. Kaikenlaista kivaa ehdin tehdä, vaikka nopsaahan tuo viikonloppu taas meni.

Lauantaina sain isosiskon vierailulle. Grillattiin kanaa ja kaveriksi tein uunikasviksia, joihin ohjeen bongasin Niinan unelmia blogista. Simppeliä ja ehdottomasti kokeilemisen arvoista, sillä porkkanat ja sipulit ovat nyt maukkaimmillaan. Paistoin ensin perunoita 200 asteessa noin 25 minuuttia ja sitten nakkasin sekaan uunipellille muut ainekset noin 15 minuutiksi.

Jälkkäriksi tein Mummo Ankan karviaispiirasta, sillä nykyisestä pihastamme löytyy myös karviaispensas. Tämä toimisi varmaan muillakin marjoilla. Marengin tekoa olen aina vähän pelännyt, sillä joskus se on jäänyt raa'an kananmunan makuiseksi. Nyt huoli oli turha.

Tänään ehdin muutamalle kirpputorille. Tällainen tarttui mukaani ehkä sen vuoksi, että tarina houkutti. Puuesineen takana oli nimittäin seuraava teksti:

Kuka mahtaa/mahtoi olla poikani kaima, joka on tuonne nimensä raapustanut. Hintaa oli 50 senttiä, joten ehkei talous tuohon kaadu ;).

Toisen kirpparin edessä olikin katukirppis ja sieltä pongasin Kalle kantarell - keittiöpyyhkeen. Se on ruotsalaisen Anita Ericssonin suunnittelema ja todennäköisesti 50-60 -luvulta.

Tänään vielä tuunattiin miehen kanssa lamppu, joka oli ollut suunnitelmissa jo vuoden. Kirpparilamppu sai kuparimaalia ylleen.

Tässä ennen ja jälkeen kuvia:

Mukavaa ensi viikkoa!