keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Kummitusjuhlat


Viikonloppuna vietimme Halloweeniä/kekriä/pyhäinpäivää yhdessä ystäväperheen kanssa. Ystäväni tarjosi viime vuonna meille herkullista kurpitsakeittoa ja tänä vuonna oli minun vuoroni tarttua kauhaan ja kurpitsaan. Tein syksyn parasta kurpitsakeittoa, jonka ohje löytyy täältä. Keiton kaverina tarjosin paahdettuja kurpitsansiemeniä, paistettua pekonia, raejuustoa sekä kuivattua sipulirouhetta. Kurpitsansiemenet paahdoin tällä reseptillä. Keiton kanssa oli tarjolla "homeisia" uunipatonkeja, jotka kostutin vihreää elintarvikeväriä sisältävällä vedellä.



Lisäksi tein yhdessä lasten kanssa kurpitsatikkareita. Sulatin suklaata ja tökkäsin tikkarikepin pään sulaan suklaaseen ja sen jälkeen kurpitsan muotoiseen vaahtokarkkiin, joita löysin Makuunista. Kurpitsa sai silmät ja suun sulasta suklaasta.


Kattaus oli melko minimalistinen pikku luurankoineen.



Ilta päättyi vähän hartaampiin tunnelmiin, kun kävimme sytyttämässä kynttilän edesmenneille rakkaillemme ja ihailimme hautasmaalla loistavaa kynttilämerta.

Nyt ajatukset saakin jo suunnata jouluun. Ihanaa!

6 kommenttia:

  1. Minulla jäi tänä vuonna halloweenin laitto ihan minimiin, karkkeihin... Mutta pian onkin meidän joulukuun lasten synttäreiden laittoa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän sitä aina jaksa/ehdi. Monta viikonloppua on mennyt hirveässä kiireessä. Nyt oli ihanaa, kun oli aikaa koristella taloa ja keksiä teemaan sopiviia ruokia. Oli mulla yksi lasten Halloween-cd:kin soimassa ja luomassa tunnelmaa.

      Poista
  2. Kivoja tunnelmia - ja menu sai veden kielelle ja vatsan kurnimaan. Kai tästä pitäisi kokkaamaan lähteä. Mukavaa iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kurpitsakeittoa teen kyllä toistekin. Olihan siinä pilkkomista, mutta kannatta, koska keitto on edullinen, terveellinen ja maukas, nam.

      Poista
  3. Oi nappuloita <3 Ja herkullisen näköisiä karkkeja. Meillä ei juhlittu halloweenia millään tavalla, muutenkin kaikkien juhlien juhlinnat ovat hyvin vähäiset. Ehkä se muuttuu, sitten tulevaisuudessa kun/jos lapsia tulee. Ja kääk! Joulu! En ole joulunvihaaja, mutta en vain niin suuresti siitä piittaa. Tottakai muutamat valot, kuusi, lahjoja ja linnuille lyhde mutta tärkein on melkein joulun piirretyt (ja nekään eivät ole niin hyviä kuin ennen vanhaan) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä vaan, ettei me kaikki olla samanlaisia. Hyvä ystäväni ei joulusta juurikaan perusta. Ja minä taas rakastan sitä, kuten kaikkia muitakin juhlia. Olen aina tykännyt valmistella kaikenlaisia juhlia ja lasten myötä innostus on vain kasvanut.

      Poista

Kommentointi on luvallista, jopa suotavaa! :)