sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Keskikesän maisemia


Juhannus vietettiin meidän perheen ja isovanhempien kesken mökillä. Alun perin piti olla kunnon sukujuhannus, mutta siskot perheineen eivät päässeetkään paikalle. Onneksi sentään säästyttiin pahemmilta sateilta ja aurinkoakin nähtiin, mutta viileys verotti kyllä juhlatunnelmaa. Venesatamassa oli autoja vaikka kuinka paljon, mutta lahdella oli melko hiljaista, kaikki taisivat kököttää mökeissänsä. Meillä paloi takassa tuli melkein koko juhannuksen, sisällä oli ihanan lämmintä. Käytiin esikoisen kanssa hakemassa juhannuksen juhlapöytään luonnonkukkia, kuopus haki saunavihtoihin oksia mumman kanssa ja molemmat tytöt pääsivät vuorotellen verkoille. Perjantaina pidin sadetta kuistilla ja luin Vanhan talon uusi elämä -kirjaa, joka kertoo Ahvenanmaalla sijaitsevan sukutalon kunnostamisesta ja josta saa vinkkejä vanhojen talojen kunnostamiseen, vaikka kirja ei varsinainen remppakirja olekaan. Kirjassa oli monta tuttua juttua, nyökyttelin mielessäni, että juuri noin, tuo meilläkin on tiedossa.
Perjantaina herkuteltiin nyhtökanahampurilaisilla, joihin mies valmisti kanan padassa jo edellispäivänä. Lauantaina savustettiin lohta ja syötiin uusia perunoita ja silliä, jälkiruoaksi nautittiin vaniljaistajuustokakkua tuoreiden mansikoiden kera. Miehen käsialaa oli tämäkin kakku. Toki myös saunottiin ja nautittiin koivunvihtojen tuoksusta. Mutta uiminen ei käynyt mielessäkään, ei, vaikka mies mereen pulahtikin. Tytöille riitti varpaidenuitto.
Lauantaina lähdettiin kyläteille ja läheiselle luontopolulle retkelle. Aurinkoa riitti ihan mukavasti, mutta tuuli viilensi muuten jo hiukan kesäistä säätä. Käytiin myös kyläkoulun pihalla, kun tytöt halusivat keinumaan ja kiipeilemään. Minä valokuvasin keskikesän tunnelmia ja kylänraittia. Positiivista oli, ettei hyttysiä ollut juuri yhtään, vaan saimme luontopolulla kuljeskella rauhassa ilman korvan juuressa iniseviä ötököitä.
Koska retken jälkeen alkoivat kuurottaiset sateet, päätimme lähteä kaupunkiin ja jatkaa siellä juhannuksenviettoa. Illan ohjelmassa oli saunomista ja leffa muutaman saunajuoman kera sohvan nurkassa pötköttäen ja ulkona ropisevaa sadetta kuunnellen. Ei hassumpaa sekään, mutta kyllä kesä saisi jo tulla takaisin ja olisi jo aika pystyä jättämään hanskat ja pipot naulakkoon ja kirmata vaikka avojaloin ulos lämpimään.







10 kommenttia:

  1. Oi miten ihania kesäkuvia....täällä on, kuin syksy oliasi tullut...tuulee sataa ja on tosi kylmä..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienen hetken tosiaan oli kesäistä, vaikka saaristossa melkein aina tuuleekin ja nyt tuuli vielä pohjoisesta.

      Poista
  2. On niin kauniita kuvia ja kaunis tunnelma. Oikein mukavan ja rauhallisen kuuloinen juhannus teillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oli tosiaan rauhallista, mutta eiköhän meno tästä kiihdy, kun saadaan sisko perheineen samaan aikaan mökille ja serkukset saman katon alle. :)

      Poista
  3. Ulkona näyttää niin kesälle, muttei tunnu lainkaan sille :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä, alkukesän helteet on kaukainen ajatus tällä hetkellä...

      Poista
  4. Ihanat ovat kuvat, tuo punainen lato -kuva on suosikkini :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Yllätyin vähän itsekin taas kerran, miten tutuistakin paikoista saa jotain uutta irti, kun maisemia katsoo kameran läpi.

      Poista
  5. Oi oi oi. Olen lähestulkon sanaton noiden maisemien kanssa. Tahdon maalle!

    Idylliseltä kuulosti juhannuksenne. Nyt kirmailen töihin, mukavaa loppuviikkoa toivotan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos! Tuolla saariston rauhassa ja kyläteillä on kyllä ihan oma tunnelmansa, aivan eri kuin aikaisemman postauksen kesäkuvissa, jotka olivat taas keskeltä peltoja ja metsiä, maaseutua toki molemmat.

      Poista

Kommentointi on luvallista, jopa suotavaa! :)