Aina ei tarvitse matkustaa kauas..eli tekemistä ja näkemistä Tampereella

Sain kutsun pikkuisiin jouluihin Ranteita myöjen taikinasa -blogin Marikalta. Hän oli järjestänyt meille kaikenlaista mukavaa ohjelmaa Tampereella. Mukana menossa olivat myös Savusuolaa -blogin Janica ja Kulinaarin Kimmo. Oli ilo tutustua heihin.
Postaus on toteutettu yhteistyössäVisit Tampere, Bakery Cafe ja Ravintola Myllärit kanssa.

Kierros aloitettiin tunnelmallisesta Kehräsaaresta ja Kenkäpaja Pihkasta. Nimensä mukaisesti Pihkassa myydään kenkiä, mutta myös muita kestäviä nahkatuotteita kuten laukkuja. Itse ihastuin ylijäämäpaloista valmistettuihin koruihin. Pukinkonttiin päätyivät ihastuttavat LAULU-korvikset.

Pihkan vieressä sijaitsee PikkuPutiikit -liike, jonka valikoimista löytyy käsityö- ja designtuotteita kuten näitä ihastuttavia pikkupöllöjä. Niitä valmistaa Nokuro design. Itselleni ostin pitkään haaveilemani Uhana Designin Pisara-korvikset. Niitä sai nyt myös lyhyenä mallina.

Seuraavaksi suuntasimme Tampereen Bakery Cafeeseen maistelemaan lohimoussea saaristolaisleivällä sekä kahta kahvilan suosituinta kakkua: paahdettua valkosuklaa-vadelmaa ja sitruuna-marenkia. Ja kyytipoikana oli tietenkin kuohuvaa. Molemmat kakut olivat erittäin maukkaita eikä kakkupalojen koossa oltu pihtailtu. Omaan jouluuni kuuluu ehdottomasti saaristolaisleipä ja nyt etsinnässä on yhtä taivaallinen lohimousse, mitä kahvilassa tarjoiltiin. Anyone?!

Vatsat kylläisinä siirryimme nauttimaan Tallipihan joulutunnelmasta. Miten sitä unohtaakaan, että ihan Tampereen keskustassa sijaitsee niin ihana historiallinen miljöö. Harmaasta säästä huolimatta joulumieltä ei ollut vaikea saavuttaa.

 


Tallipihan kahvilassa oli ihana istua ja nauttia ulkona hämärtyvästä illasta makukaakaota maistellen. Ja ihan kuin kakluunin takaa olisi vilahtanut jotain punaista. Taisivat tontutkin tulla ihastelemaan Tallipihan joulun avajaisia.

Suklaapuodista lähti mukaan maukkaita käsintehtyjä suklaalevyjä joulutuliaisiksi. Puodissa olisi voinut olla ties miten pitkään tuijottelemassa herkkuja. Silmänruokaa oli todellakin tarjolla.

 Illan kruunasi illallinen Ravintola Mylläreissä. Itse käyn Mylläreissä silloin tällöin lounaalla, mutta illallisesta on aikaa. Myllärit on yksityinen skandinaavista ruokaa tarjoava ravintola ja sitä luotsaa Santeri Tiitola. Ensi vuoden alussa Myllärit juhlii 30-vuotistaivalta ja tuolloin ravintolassa retroillaan ja herkutellaan tuon ajan "listahiteillä". Sielläpä on silloin ehdottomasti vierailtava. Mutta nyt illan menuuseen:

Skoolasimme Palmer & Co:n Blanc de Blanc -samppanjalla, jossa oli todella miellyttävä pähkinäinen maku. 

Alkupalana saimme nauttia kalalautasen antimista. Tarjolla oli tuorejuustolla täytettyä lohirullaa, katajanmarjasilakkaa, mätimoussea ja saaristolaisleipää. Hyvällä tavalla perinteisiä jouluisia alkupaloja ja esillepanoon oli todella panostettu.

Minusta ravintoloissa yksi paras puoli on se, että asiantuntija suosittelee ruoalle oikean viinin. Nyt nautimme tarjoilijan suosituksesta "talvivalkoviiniä" Bulgarini Luganaa alkupalojen kanssa. Suosittelen ehdottomasti maistamaan. Itselläni ainakin on tapana talviaikaan nauttia punaviinejä, mutta tästä viinistä punkku saa hyvän haastajan.

Pääruokana oli ylikypsää paahdettua possunkylkeä, kolmen pippurin kastiketta, balsamicopunajuuria sekä rosmariiniperunoita. Possu ja lisukkeet hivelivät makunyströitä. Ja vaikka en suuri punaisen lihan ystävä olekaan, niin tämä kyllä maistui. Juuri näin sen pitäisi ollakin, harvoin punaista lihaa, mutta silloin huolella valmistettua. Ainoa pieni miinus olivat hieman kovat punajuuret, mutta sekin jakoi seurueemme mielipiteet. Osa piti juuri sopivan napakoista punajuurista.

Ruokajuomana nautimme talon viiniä chileläistä Casas del Bosque Carmenère Reservaa, joka sekin osui ja upposi allekirjoittaneelle. Maku oli vivahteikas ja mehevä.

Jälkiruokana oli vaniljapannacottaa ja glögimarinoituja luumuja. Pannacotan
rakenne oli täydellinen, mutta glögin maku jäi puuttumaan luumuista.
Muuten menu oli aivan loistava moderni versio perinteisestä jouluateriasta. 

Mylläreistä jäi hyvä mieli, palvelu oli erinomaista ja ruoka mutkatonta eikä liian konstailevaa. Pidin kovasti myös sisustuksesta. Pöydillä oli Finlaysonin räsypaloja ja ne sopivat hienosti höyrymyllynäkin toimineen rakennuksen tunnelmaan. Lapsetkin on huomioitu hyvin Mylläreissä; heille löytyy pientä puuhaa ja tietysti oma ruokalista. Ihana yksityiskohta oli se, että aterian päätteeksi jokainen sai lähettää terveiset postikortin muodossa.

Visit Tampere tarjosi meille yön Lapland Hotelissa. Ja uni maistui hyvin seitsemännessä kerroksessa. Huone oli todella rauhallinen, seikka jota näin hieman vanhempana osaa jo arvostaa :D.

 

 Parasta antia oli kuitenkin herkullinen ja monipuolinen aamupala. Kokki oli pastamassa yöpyjille omeletteja ja tietysti valikoimissa oli myös mustaamakkaraa. Meidän pikkujoulut kuitenkin kruunasi lämmin riisipuuro.

Iso kiitos Marikalle, joka järjesti näin ihanan päivän sekä tietysti sponsoreille.
Tampereella riittää todellakin näkemistä ja tekemistä, tulit sitten kaukaa tai läheltä. Ja kyllä, myös lähimatkailu avartaa ja eritoten rentouttaa.

Koolla jälleen

Kun on pimeää, harmaata ja sateista, kannattaa koota ystävät yhteen nauttimaan maukkaasta ruoasta, kynttilöiden tunnelmallisesta valosta ja yhdessäolosta.

Ihana työtiimimme, johon sain kuulua usean vuoden ajan, on jo hajonnut. Tuli organisaatiomuutoksia, osa vaihtoi työpaikkaa, osa tehtäviä, jotkut lähtivät opiskelemaan jne. Ollaan kuitenkin otettu tavaksi tavata tämän vanhan porukan kesken. Tällä kertaa tapasimme meillä ja oli meillä ohjelmaakin nimittäin Milk Copenhagen -vaatekutsut. Yksi meistä eli Sini toimii tämän merkin esittelijänä.

Aluksi kuitenkin syötiin, sillä eihän sitä jaksa nälkäisenä mitään tehdä.
Vieraat olivat toivoneet valkoista pizzaa ja sitä he myös saivat. Oli kiva kuulla, että moni ystävistäni oli tarjonnut tätä pizzaa myös ystävilleen ja samalla vieneet valkoisen pizzan ilosanomaa eteen päin. Ohje on täällä blogissa ja reseptihän toimii edelleen. Kokeile, jos et ole ennen tehnyt.

Nautimme myös lasilliset kuoharia ja jälkkäriksi kahvit ranskalaisen suklaakakun ja hunaja-vaniljavaahdon kanssa. Resepti on linkitetty aiemminkin blogissani eli täällä.

Sen jälkeen pääsimme hypistelemään ja sovittelemaan vaatteita. Oli kyllä hauskaa, sillä ihan kaikki vaatteet eivät sopineet meidän vartalomalleillemme tai tyyleihimme. Mutta löytyi toki myös ostettavaa. Kiva uutuus tämä Milk Copenhagen. Löytyy aika paljon samisteluvaatteita äidille ja lapsille. Kaikki eivät idealle lämpene, minä kyllä. Olin jo ennen kutsuja tilannut itselleni ja tyttärelleni neuletakit. Tytär tykästyi takkiin kovasti, sillä se ei kutittanut tai hangannut mistään. Mukavuus on tuolle 9-vuotiaalle se tärkein juttu.

Ilta oli oikein mukava ja onnistunut. Oli ihana kokata ruokaa ja kattaa kauniisti. Nykyään on muka vain niin kiire, ettei sellaiselle ole aikaa. Mutta miten hyvä mieli tuli. Suosittelen kaikille ehdottomasti lääkkeeksi pimeää vastaan.

Syksy on saapunut

Koitetaas, josko olisi aikaa tänne blogin puolelle, innostusta kyllä riittäisi. Nyt on ollut työntäyteinen syksy, parhaillaan työstän erästä julkaisua, jonka pitäisi pian mennä painoon. Lisäksi olen yrittänyt olla mukana talolla auttelemassa ja muuten hoitaa lasten harrastuskuskaukset ja kotityöt, jos mies on ollut remppaamassa. Vielä yhden kesäaiheisen postauksen voitte lukea täältä toisesta blogistani, mutta täällä blogissa siirrytään jo syysaiheisiin.

Vuodenajat ovat ihania, ainakin kunnolliset sellaiset. Nyt on ollut pitkään tosi lämmin, vasta tällä viikolla on ollut syksyn tuntua ilmassa. Onneksi on saatu nauttia poutaisesta säästä, kun elokuussa tuntui sadetta riittävän. Ehdittiin lasten kanssa mökille nauttimaan syksyisestä luonnosta. Mikä rauha ja hiljaisuus, metsässä vain tuuli humisi ylhäällä puiden latvoissa ja jossain huuteli korppi, ehkä pari tiaistakin lauleli metsän siimeksessä. Merenlahden yli lensi pari muuttomatkalla olevaa joutsenta. Tytöt makoilivat lähimetsän pehmoisella sammalpedillä. Ei ollut kiire mihinkään. Vieläkin saattoi napsia mustikoita varvuista ja maistella kirpeitä puolukoita. Kävimme nevallakin katselemassa löytyisikö karpaloita. Niitä ei kovin paljoa näkynyt, mutta mökin rannassa olevat tyrnipensaat hehkuivat oransseina kypsyneestä sadosta.

Illalla oli ihanaa sytytellä kuistin pöydälle kynttilöitä ja katsella hämärtyvää maisemaa. Tuuli lämpimästi eikä ollut kylmä kipsutella saunasta yöpaita päällä mökkiin. Siitä nautin ehkä eniten, että illalla tuli kunnolla pimeä, ei katuvaloja missään. Vain pehmeä, unettava hämärä ja sitten pilkkopimeää, että unikin tuli jo aikaisin. Syksy on samalla uusien alkujen ja mahdollisuuksien aikaa, mutta toisaalta siihen sekoittuu melankoliaa, kun luonto hiljenee, värit haalistuvat, mökki pistetään talviteloille ja veneet vedetään vesiltä. Yksi ihana, muistojen täyteinen kesä on taas ohi ja tennarit ja t-paidat pistetään kaapin perälle ja kaivellaan esiin villasukkia ja lapasia.

Mikä sinusta syksyssä on parasta?

Sieniä, sadetta ja saarikaudenpäättäjäisiä

Myrsky muutti meidän viikomlopun suunnitelmia. Piti lähteä viettämään mökille saarikaudenpäättäjäisiä, mutta sää ei suosinut. Saaren ja mantereen välillä tuuli oli yli 20 m/s ja sää pilvinen ja sateinen, joten päätimme jäädä kaupunkiin. Siskon perhe oli tullut vierailulle, joten ohjelma vedettiin sitten vähän hatusta. Minä, sisko ja vanhempamme lähdettiin uudelle luontopolulle Jungsundiin retkeilemään, lapset lähtivät siskonmiehen kanssa Pokemon-jahtiin ja mies oli tuttuun tapaan remppaamassa. Uusissa maisemissa patikointi oli hauskaa, eikä metsässä myrskytuuli juuri haitannut (mitä nyt yksi puu meinasi melkein kaatua päälle). Löysimme mustikoita ja vähän sieniäkin. Ennen en ole karvarouskuja poiminut, mutta nyt metsä tarjoili hyväkuntoisia yksilöitä sen verran mukavasti, että kyytiin pääsivät ja joskus kokeilen sienisalaatin valmistusta niistä. Kesken mustikoiden poimisen alkoi sataa suuria ja kylmiä pisaroita, mutta meidän perhe sulloutui isojen kuusten alle ja retkieväät otettiin esille repusta. Kyllä maistui kuuma kahvi kuusten suojassa hyvältä. Reitin varrella oli hienoja pitkospuita, mutta vesi oli tulvinut läheisiltä metsälammilta niin, ettei pitkospuita ilman kumisaappaita ylitetty. Muutettiin siis vähän reittiä ja minäkin, joka saatan eksyä isommissa ostoskeskuksissa, osasin lukea karttaa ja löydettiin perille takaisin lähtöpisteeseen.

Retken jälkeen päätettiin, että tehdään meillä illaksi hyvää ruokaa ja juhlitaan myös äidin syntymäpäiviä. Mies ehdotti hirviburgereita, kun hirvenjauhelihaa oli vielä viime syksystä pakkasessa. Mies teki itse valkosipulimajoneesin ja marinoi punasipuleita, ehdottomat lisäkkeet purilaisten väliin. Sisko valmisti lohkoperunat ja jälkkäriksi nautittiin luumupiirakkaa. Käytiin vielä kukkakaupan kautta hakemassa syyskesäinen kimppu päivänsankarille. Kirpparilta löytämäni vanha Marimekon pellavaliina oli just passeli tähän kattaukseen. Niin sitä vietettiin kaupungissa eikä mökillä kesäkauden päättymistä, eikä oikeastaan harmittanut yhtään. Tänään ehdittiin vielä kirppiskierrokselle siskon kanssa ja kävin tyhjäämässä Palosaaren kirppiksellä pöytäni, jonka sain blogiyhteistyön kautta vuokralle. Olin tyytyväinen myyntiin. Vaikka mitään suurempaa ollut pöydässä, oli summa silti ihan mukava. Ainoa harmitus oli se, että kaksiosaisesta välikausipuvusta olivat housut hävinneet/pöllitty, vain takki oli jäljellä ja siinä oli vain hintalappu, eli en usko, että housut ovat yksinään kassan kautta menneet. Tylsää, mutta ehkä nyt menivät jollekin sitten tosi kovaan tarpeeseen.

Ensi viikoksi on vaihteeksi luvattu aurinkoa ja lämmintä, joten ilmeisesti näistä syystunnelmista siirrytään vielä vähän kesäisempiin. Minusta metsässä tuntui jo mukavan syksyiseltä, mutta jatkuvaa sadetta en kaipaa, sitä on täällä riittänyt. Mukavaa viikkoa kaikille!

BlogiVaasa vierailee Palosaaren Kirppiksellä

Palosaaren Kirppis Vaasassa on yksi lempikirppiksistäni. Se on siisti ja sopivan kokoinen, kierroksen ehtii tehdä nopsaan vaikka töiden jälkeen ja lapsetkin saa usein houkuteltua mukaan, kun kirppiksellä on kiva leikkinurkkaus. Tavarat ja myyjät vaihtuvat usein, joten löytöjä on helppo tehdä lähes joka kerta.

Nyt BlogiVaasan bloggaajat tekevät Palosaaren Kirppiksen kanssa yhteistyötä ja 22.8.- 4.9. aikana siellä on pöytä yhteensä 10 bloggaajalla. Tarkempaa tietoa myyjistä ja muusta löydät täältä.
Tämäkin blogi on siis mukana, koska muutto lähestyy ja muuttokuormaa pitäisi saada kevennettyä. Etenkin pieneksi jääneitä lastenvaatteita tytöille, leluja ja ylimääräisiä sisustusjuttujakin on kertynyt, joten ainakin niitä löytyy myyntipöydästä. Hinnoittelu on vielä vaiheessa, joten omien myytävien juttujen sijaan kuvasin muutamia omia löytöjäni Palosaaren kirppikseltä.

Vanhat lasiesineet ovat ihania, niillä saa maalaisromanttista henkeä sisustukseen. Nämä esineet tulevat meidän uuden vanhan talon ruokailuhuoneeseen.

 Koska talomme on rakennettu 1951, etsin myös sen vuosikymmenen esineitä kotiimme. Kellarikerrokseen tulee miehelle oma mancave ja jonkinlainen baarinurkkaus, johon on kiva keräillä aiheeseen liittyviä esineitä.

Minulla on tällä hetkellä yksi ainoa viherkasvi, mutta haaveilen, että lasikuistille tulee sitten ruukkukukkia. Ainakin ruukkukokoelmani kukoistaa jo! Peltipurkkeja ja Marimekkoa tulee myös kerättyä sekä teollisuustyyliin sopivia tavaroita, sillä kellarikerroksen sisustuksesta on mietitty industrial-henkistä ja pelkistettyä.

Tervetuloa tekemään löytöjä! Itselle suurin haaste tulee olemaan se, että saisin tavaraa vähennettyä enkä tuotua saman verran uusia löytöjä tilalle. :D

Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, eli mitä kotikaupungistani löytyi

Niin se vain on, että kesä on jo elokuussa ja viimeistä lomaviikkoa viedään. Vaikka syksykin on kaunis vuodenaika ja uusien alkujen mahdollisuus, tuntuu haikealta, reissuille ei noin vaan lähdetäkään arjen keskeltä. Onneksi läheltäkin löytyy mahdollisuuksia ja mukavia paikkoja, joissa ladata akkuja vaikka muutaman tunnin verran. Mutta usein oman asuinpaikkakunnan tarjontaa pitää itsestäänselvyytenä ja lähtee mielummin vähän kauemmas.

Yhtenä kesäisenä arki-iltana kävi kuitenkin toisin. Osallistuin vaasalaisten bloggaajien kanssa ravintolalaiva Faroksella pidettyyn vloggaus- eli videokurssiin. Mietin, että mukava piipahtaa Faroksella, vaikka onhan se jo nähty, öö noin 13 vuotta sitten... Tuttu paikka, jonka olemassaolon tietää, mutta jonne ei vain ole tullut piipahdettua. Yllätys olikin aikamoinen, kun astuin sisään muutama vuosi sitten ison rempan läpikäyneeseen laivaan, jossa tummat pinnat olivat muisto vain. Pohjakerros oli sisustettu viihtyisäksi ruokailutilaksi ja ikkunoista avautui näkymä osittain vedenpinnan alapuolelle, meri oli siis hyvin läsnä.  Faroksella on terassitilaa niin kannella kuin laiturilla ja Kalarannan kuhinaa oli mukava tarkkailla kesäisessä kelissä. Ilta oli kuin pieni piipahdus jonnekin muualle, kun tutun ympäristön näki vähän toisesta vinkkelistä. Eikä ruokapuolikaan pettänyt, merelliseen tunnelmaan sopiva katkarapuleipä oli herkullinen. Paikasta saa myös lounasta, joten tiedän, mitä ehdottaa, kun seuraavaksi työporukan kanssa mietitään yhteiselle lounaalle menoa.

Faros kiehtoi minua myös historiallaan, kyseessä ei ole ravintolaksi rakennetusta "feikkilaivasta", vaan alus on palvellut aikoinaan majakkalaivana. Tätäkään en aiemmin tiennyt, joten kyllä, omasta lähiympäristöstäkin voi löytää uutta ja mukavaa, eikä aina tarvitse lähteä niin kutsutusti merta edemmäs kalaan. Suosittelen siis lähimatkailua ja katsomaan tuttuja paikkoja joskus ikään kuin turistin silmin.

Sisustusinspiraatiota Askosta ja alekoodi

Meidän blogi on ollut olemassa jo muutamia vuosia, mutta enimmäkseen olemme postailleet kirjoittaimisen ilosta, kuvaamisen riemusta ja jakaaksemme arkea ja juhlaa samanhenkisten blogiystävien kanssa. Nyt tarjoutui tilaisuus päästä mukaan bloggaajatapaamiseen ja tehdä yhteistyötä Askon kanssa, joten päätin tarttua tilaisuuteen. Tilaisuus oli mutkaton ja mukava, mutta haastetta toi enemmän se, mitä sitten tällaisista tilaisuuksista postataan. Varsinaisen tapahtumapostauksen sijaan
valitsin kolme ideaa, jotka Vaasan Askon valmiista sisustusosastoista minua inspiroivat.

1. Mattojen käyttäminen seinävaatteena. Ivana Helsingin Finartelle suunnittelemat matot, kuten Tilkkutäkki ja Indian Summer toimivat niin lattiassa kuin seinässä. Ratkaisu on lämmin ja kodikas ja värikkäästä matosta on helppo poimia värejä sisustuksen punaiseksi linjaksi.

Myös mattojen lomittain ja päällekkäin asettelu viehätti ja ylipäänsä se, ettei sisustuksen tarvitse olla niin tylsää. Mattojen värejä ja kuoseja kannattaa yhdistellä rohkeasti. Ruutua ja palloja, mustavalkoista ja värejä. Itse suosin sisustamisessa kerroksellisuutta ja tällaisen rinnakkainasettelun avulla onnistuu vaikka kirppikseltä ostetun räsymaton ja uuden maton yhdistäminen.

 

2. Mustavalkoinen toimii aina, tuo selkeyttä ja graafisuutta. Mutta toisaalta saattaa olla liian varma. Askon sisustuksissa kivaa piristystä toi keltaisen ja harmaan liitto. Mikä loistava ratkaisu itselleni; tykkää keltaisesti, mutta sisustuksessa se tuntuu vähän vaikealta väriltä. Harmaa tasapainottaa sitä mukavasti.  Tätä yhdistelmää aion kyllä kokeilla. 

Askossa harmaata oli käytetty myös seinissä, eikä vain tehostevärinä, vaan sekä pääty- että sivuseinissä. Etenkin vaaleiden sohvien kanssa harmaa väri toi mukavan pehmeää tunnelmaa, ei liian tunkkaista ja pimeää.

3. Ilahduin sisustuksen leikkisyydestä ja vastakohtien yhdistämisestä. Oma kotini on enemmän tyyliä Huvikumpu kuin hillitty ja seesteinen ja siksi esimerkiksi pöytien ympärille sijoitetut eriparituolit tai retrolamppujen yhdistäminen moderniin tyyliin, ilahduttivat. Tällainen lisää itselläni mielenkiitoa sisustukseen. Oivalluksia ja kivoja yksityiskohtia on kiva bongailla niin ystävien kodeissa kuin tuolla myymälässäkin.

Kannatti siis tarttua kutsuun ja lähteä mukaan, kiitos järjestäjille ja kiva oli tutustua uusiin bloggaajiin! Saimme vielä mukavan edun lukijoille Vaasan Askon myymälään, kassalla nimittäin saa yhdestä valitsemasta normaalihintaisesta tuotteesta 40 prosentin alennuksen koodisanalla Asko.