Siskoni iskosti päähäni idean Sorsakosken aterinten keräilystä. On oikeastaan kiva, jos on jokin tietty juttu, mitä kirpparilta etsii. Luulen, että minulta on mennyt aiemmin kasa aterimia ohi, kun en yksinkertaisesti ole kiinnittänyt niihin suurempaa huomiota. Nyt on jännittävää tutkia aterinpinoja, aina jostain löytyy oikeata sarjaa. Myös molemmat siskot ovat auttaneet keräilyssä ja anoppi lahjoitti leikkelehaarukoita, joita en kirppiksillä olekaan nähnyt.
Tarjotin on kesän löytö Nokialta. Backmanin tuotantoa, taisin maksaa siitä 3 euroa. Siinä on kahdeksankymmentä luvun henkeä, ja jokin siinä viehätti, vaikka aiemmin olen jättänyt kasarijutut kirppareille. Sen lisäksi astiakaappiin on tullut myös Riihimäen jälkiruokakulhoja. Meille ei kauheasti enää astioita olisi mahtunut, mutta 70 sentin kappalehinta ei vaatinut hurjasti pohtimista.
Viimeisin löytöni on vanha pahvirasia, hintaa sillä oli euron. Jos meillä joskus on se oma talo ja siellä vaikka työhuone, niin tuon paikka on ehdottomasti siellä! Rasiaan voisin laittaa vaikka nappeja tai muuta pientä tilpehööriä.
Kiva idea keräillä jonkun tieyn sarjan aterimia! Itselläni kaikki eri paria. :O (no haittaako tuokaan lopultakaan). Toisaalta olis kiva, että olis joku tietty mitä etsisi kirppareilta, sen sijaan, että kerää mukaan vähän kaikenlaista rompetta. Nätti tarjotin :)
VastaaPoistaKyllä minullakin on kaikenlaista tarpeellista ja tarpeetonta tarttunut kirppareilta mukaan ;), mutta välillä on kiva etsiä jotain tiettyä, niin yllättäen juuri etsimänsä saattaakin löytää helpommin kuin niin että sattumanvaraisesti etsisi ja toisaalta silloin jää ne heräteostokset vähemmälle, kun keskittyy johonkin tiettyyn.
PoistaKivat aterimet. Minäkin muuten jossain vaiheessa mietin noiden keräämistä, mutta jätin sitten kuitenkin. En edes tiedä, että minkä takia. Noista tulee nimittäin elävästi lapsuuskohti mieleen. Tuollaisilla aterimilla meillä syötiin - ja syödään vieläkin. Onnea ja menestystä keräilyyn :)
VastaaPoistaKirppispöydän vuokraamista olen itsekin miettinyt. Muuton jälkeen on jäänyt tavaroita ja verhoja kaapin perukoille lojumaan. Kovin vaikeaa on vain päästä tuumasta toimeen. Miten sinä onnistuit?
Kiva muuten myös tuo tarjotin sekä matto niiden alla. Mistä se on hankittu?
Ihan nolottaa, mutta sitä kirppispöytää on jahkattu siitä asti kun tähän asuntoon kaksi vuotta sitten muutimme... Olen jotain myynyt Facebook-kirppiksillä ja Huutonetissä, mutta aivan luvattoman kauan tuo pöydän vuokraaminen kesti ja lopulta oli ihan simppeliä hommaa. Ja oikeastaan se oli mies, joka sanoi, että nyt mennään ja varataan pöytä eikä enää keksitä tekosyitä. :)
PoistaLeikkelehaarukat on somia. Noista isommista en niinkään piittaa, ihan vain koska noissa haarukoissa on yleensä niin terävät piikit, että ahneuksissani tuikkaan niillä aina kieleen tai huuleen. Muotoilu niissä on kyllä tosi kaunis, erityisesti tuo suora varsi on mieleinen. Ja terävät piikitkin on kyllä mainiot mm. salaatinlehtien tai herneiden keihästämiseen. Eli odotahan vaan, vuoden päästä kerään noita jo innolla itsellekin. :D
VastaaPoista80-luvun kuviot ei ole nekään ihan ykkössuosikkeja noin yleisesti ottaen, mutta ruutupaperi(kuosi)sta tykkään ja tuossa tarjottimessa on jotain niin samaa, että se mahtuisi meillekin asumaan. Kaikenkaikkiaan oikein hienoja löytöjä. :)
Meillä on noita aterimia ollut muutama mökillä ja äidinäidin luona ainakin lusikoita, mutta haarukoita en muista käyttäneeni. Niitä muutamia kappaleita on saatettu käyttää esimerkiksi suolakurkkujen/sillin yms sellaisten ottamiseen purkeista varmaan juuri terävien piikkien vuoksi. Tosin luulen, että käytän noita harvemmin ja yhdessä vanhojen Arabian lautasten kanssa, joita en viitsi/uskalla käyttää usein, kun en tiedä, onko niiden koristemaalauksissa kadmiumia niin, ettei niitä enää suositella usein käytettäviksi. Mutta juuri tuo varsi minuakin niissä miellyttää.
VastaaPoista