Joulumuyyjäisiä II

Kuten viime postauksessa kerroin, menneelle viikolle osuivat myös toiset joulumyyjäiset. Ne järjestettiin iki-ihanassa Stundarsin museokylässä, josta olenkin kirjoittanut aiemmin klik. Sinne menimme isovanhempien kanssa, meille on muodostunut jonkinlainen perinne käydä siellä markkinoiden aikaan nauttimassa tunnelman lisäksi herkullisista vastapaistetuista hillopossuista, jotka syödään takkatulen äärellä pienessä museotuvassa. Tytöt odottivat tämän herkun lisäksi taas pieniä leikkimökkejä ja vanhanajan keinuja ja liukumäkeä, joista riitti tälläkin kertaa paljon huvia. Minä poikkesin myös kirjapainomuseossa, jossa painettiin muun muassa käsin julisteita. En oikein tiennyt, olisiko niitä saanut mennä itsekin painamaan tai olisiko sellaisen voinut ostaa, yritin kyllä kysyä, mutta en harmikseni saanut asiaan vastausta. No, kotiin lähdimme lopulta kahden Sutelan myllyn jauhopussin kanssa, nyt on kaapissa kokojyvävehnäjauhoa, jota en ole ennen kokeillutkaan. Käsityöshoppailut jäivät siis tällä kertaa väliin, mutta joulutunnelma oli mitä parhain. Lopuksi alkoi vielä lumimyrsky ja ilma oli tulvillaan lumihiutaleita. Nyt tuo lumi on jo sulanut, toivottavasti sitä saadaan pian lisää.

Kesä jatkuu II

Toissa viikonloppuna menimme isovanhempien kanssa Stundarsin museoalueelle ja läheiselle Söderfjärdenin lintutornille retkelle. Edellispäivänä olin nähnyt muutamia kurkiauroja lentämässä kohti Söderfjärdeniä ja oikeastaan siitä sain idean lähteä tuonne retkelle ja samalla katsomaan, josko niitä kurkia näkysi enemmänkin. Äidilläni oli lisäksi syntymäpäivä lauantaina, joten me järjestimme hänelle synttäripiknikin lintutornin juurella. Aamulla paistettiin sämpylöitä ja mies leipoi mehevän omenapiirakan. Nikka kirjoitti blogissaan Stundarsin tarjonnasta lapsille, mutta nyt museo oli jo kesän osalta suljettu. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä alueella oli mukava kuljeskella, lapsille riitti iloa pienestä leikkialueesta ja vanhoista joutsenkeinuista. Erityisen kivaa oli, kun pieniin mökkeihin pääsi sisälle ja niissä oli leikkikaluina puukuutioita, jotka esittivät vanhanaikaisia ruokapakkauksia. Itse nautin loppukesän kukkaloistosta, vanhan pihapiirin tunnelmasta ja sunnuntaipäivän rauhasta. Ilmassa oli sellainen kesän ja syksyn rajapinnan tuntu, kesäkahvila oli jo suljettu, pihlajanmarjat punersivat, pellot olivat keltaiset, vadelmapuskista tipahteli ylikypsiä marjoja, aurinko lämmitti vielä, jos istui vanhan tuvan kiviportailla tuulensuojassa, mutta aukeilla pelloilla oli jo viileämpää. Kurkia me ei kyllä bongattu, mutta kiikaroitiin sitten naapuritilan lampaita ja kanoja.