torstai 29. tammikuuta 2015

Lintuja, lautasia ja lepoa

Täällä sitä ollaan kotona, keskellä ei niin kirkasta päivää. Flunssa äityi poskiontelontulehdukseksi ja nyt sitten lepäillään ja haaveillaan keväästä ja lintujen laulusta. Lintuja löytyy Gustavsbergin joululautasesta (minusta se kyllä sopii ympärivuotiseksi koristeeksi ;) ). Lautasen sain Kirsikalta nimpparilahjaksi tuossa taannoin. Ja onneksi aurinko paistaa aina tuossa Arabian juhlalautasessa vuodelta 2013.

Olohuoneen lipaston päälle muutti vanha opetustaulu. Taulun lahjoitti minulle Kirsikka ja kas siinäkin on lintuja.En siis ole saanut traumaa Hitchcockin linnuista, vaikka yllättävän moni kaveri/tuttu tuntuu pelkäävän lintuja tai ainakin puluja :(.



Oma lintuvahtini eli Tähti-kissa pitää minulle seuraa ja tarkkailee samalla  ulkona lenteleviä lintuja ikkunasta.

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Työhuone


Kun mitään valmista ei vielä ole näytettävänä, niin keskitytään sitten haaveiluun ja suunnitteluun. Sekin on kyllä ihan mukavaa hommaa, ja ehkä sitä kannattaa tehdä nyt, eikä sitten, kun on hirveä remppaväsy eikä enää kiinnosta muu kuin valmiiksi saaminen.
Alakerrassa oli ennen keittiö ja neljä huonetta. Muu tila on avattu keittiöstä ruokailuhuoneeseen ja olohuoneeseen johtavaksi tilaksi. Työ-/vierashuone on ainoa, joka jätetään omaksi huoneekseen. Aiemmin sinne on ollut kaksi ovea, mutta nyt toinen niistä suljetaan, että saadaan sen toiselle puolelle kiinteä seinä olohuoneen nurkkausta varten.

Olen kauan haaveillut työhuoneesta, tai no olihan meillä ekassa yhteisessä kodissamme, kerrostalokolmiossa esikoisen huone työhuoneena noin vuoden verran, kunnes se täyttyi pienen tytön tavaroilla ja hetken päästä toisen, vähän pienemmän tytön tavaroilla ja työpöytä sai väistyä.

Tänne haluaisin jotain voimakkaampaa tapettia, Sandbergin mustapohjaiset tapetit saattaisivat sopia huoneeseen. Valoa tulee kuitenkin kahdesta ikkunasta, joten noin tummaa voisi uskaltaa yhdelle seinälle laittaa. Toisaalta taas värikylläinen Pip Studion Chinese Rose Green olisi valoisa ja leikkisä.

Olen saanut mieheltä lahjaksi kaksi String-hyllyä, niistä olen tykännyt jo ennen blogimaailmaan parkkeeraamista ja tykkään yhä. Työhuoneessa saa näkyä 50-luku, joten ne toisivat mukavasti sen ajan henkeä sisustukseen. Kaverini antama pyöreäkulmainen lipasto päätynee työhuoneeseen, ainakin, jos tapetti on tuota mustapohjaista.

Sitä, minkälaisen maalin tai pinnan muut seinät saavat, emme ole rehellisesti sanoen ehtineet miettiä. Toivon, että tänne huoneeseen saadaan mahtumaan vähän kirjojakin ja ehkä lukunojatuoli, eli kirjastohenkeä. Lattia saa puupinnan ja lipeäkäsittelyn.

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Tapettitalomme kuulumisia

Tapettitalomme puutarha uinuu lumivaipan alla (ja lumi peittää armollisesti myös sora- ja lautakasat, vanhat kattopeltiröykkiöt ja pressujen alle peitellyt jämäpuut, joista saa vielä polttopuuta. Näyttääpä pihan nurkassa trampoliinikin olevan odottamassa kevättä, juu, se piti koota ja varastoida, mutta tuli vissiin jotain tärkeämpää tekemistä...), mutta talo itse muuttaa vähän kerrallaan ilmettä. Katto saatiin siis ennen joulua purettua ja uudet kattotuolit paikoilleen ja pellitystkin on nyt tehty. Tällä viikolla saatiin myös uudet ikkunat paikoilleen lukuunottamatta kuistia ja saunaa. Ikkunat tulivat Alavuden ikkunalta ja nyt mulla soikin päässä J. Karjalaisen avaruuden ikkunan -biisi uusin sanoin: Hei mennään tsiigaan Alavuden ikkunaa.

Seuraava urakka on ulkovuoren vaihtaminen, pakko, koska laudat on maalattu edellisten omistajien aikaan hengittämättömällä maalilla ja jos ulkovuorausta ei vaihda, ei talo luonnollisesti hengitä eli kosteus ei pääse siirtymään vaan laudoista tulee muhjua ajan myötä. Harmi, mutta ei auta. Koska budjetti on rajallinen, täytyy tähän hommaan tarttua pitkälti itse. Ihan yläosan vinolaudoituksen hoitavat rakennusmestarin työntekijät, mutta muusta on selviydyttävä itse.

Keittiön ikkunoita jouduttiin nostamaan, että standardikokoiset tasot sopivat keittiöön ikkunoiden tasolle, eivätkä ole liian korkeita. Samalla muutettiin yläkerran ikkunan paikkaa hitusen, etteivät ikkunat ole ulkoseinällä toisiinsa nähden todella epäsymmetrisesti. On ne siis sitä vieläkin, mutta joku yhteinen linja niistäkin löytyy. Ja myönnän, minä olin tällaisen ulkonäköseikan suhteen aivan pihalla, mutta mies huomautti rakennusmestarimme toimistolla, että ikkunoita pitää kyllä siirtää jo ulkonäönkin vuoksi ja siellä huomattiin, että oikeassahan mies oli. Minä sen sijaan näen vaan mielessäni sen, miltä ikkunat näyttää, kun keväiset verhot on ripustettu, pöydällä on kimppu tuoreita kukkia ja pääsen kattamaan ruoksalin pöydälle ateriaa...


Jee, keittiössä on kaksi isoa ikkunaa, tuonne peräseinälle saattaa tulla ikkunan alle penkki tai liikuteltavaa saareketta voi pitää sen edessä.



Vanha katto oli k-a-m-a-l-a eikä todellakaan olisi kestänyt vuosia, kuten kuntotarkastaja väitti... Nyt tuntuu hyvältä, että talossa on kunnon kantava katto, joka tuoksuu tuoreelta ja terveeltä puulta, eikä murene käsiin...

Pihan omppupuut talviasussaan. Vaikka tien toisella puolella on kerrostaloja, on alue rakennettu onneksi suht väljästi ja talot ovat nättejä, niissä on 1950-luvun henkeä.

Semmoinen talokatsaus tällä kertaa. Viikonloppu menikin reippaasti, käytiin luistelemassa (minäkin olin ties monenko vuoden jälkeen luistimilla, lapset totesivat äidilleni, että heillä meni hyvin, mutta äiti oli vähän huono vielä. Höh, minähän kaaduin vain kerran. ;)), uimassa ja talolla siivoamassa remppamiesten jäljiltä. Kirppikseltäkin tein yhden kivan löydön keittiöön, siitä myöhemmin lisää. Niin ja sain vihdoin siivottua myös täällä kotona, täytyy myöntää, että imurointi ei ole hetkeen kuulunut ihan tärkeysjärjestyslistan ykkösiin. Energistä viikkoa lukijoille, ensi viikon jälkeen on tammikuukin selätetty!

lauantai 24. tammikuuta 2015

Päiväni murmelina

Lueskelin omia blogikirjoituksiani viime vuoden tammikuulta ja kuulostaapa tutulta ;). Silloinkin on tammikuu ollut oletettua mukavampi. Viime vuonna aloitin myös terveellisemmän elämän, niin kuin tänäkin vuonna.. Ehkä tänä vuonna menestys on parempi. Hankin nimittäin jäsenyyden Easyfitille. Olen käynyt jumpilla, ehkä uskaltaudun kokeilemaan kuntosalin puoltakin. Kuntosaleja kun ei ole tullut juurikaan harrastettua. Jumpilla olen päässyt kokeilemaan uusia juttuja mm. rullausta. Kivaa ja vähän kipeääkin hommaa, mutta hyvää teki. Tosin hyvin alkanut liikuntaputki uhkaa tyssätä flunssaan. Kurkku on kipeä ja pää tukossa.



Sisäliikunnan lisäksi ollaan ulkoiltu lasten kanssa ja käyty mm. luistelemassa. Tokaluokkalainen innostui tosissaan luistelusta, mikä oli mahtava juttu, koska tähän asti hän on perustanut vain uinnista. Myös eskarilainen on innoissaan päästessään jäälle. Itse olen tykännyt siitä, että nyt on kunnon talvi, lunta ja pakkasta.


Viime tammikuussa löysin Erkki Tapio Siiroisen suunnittelemia Jesper-laseja, viime viikolla taas löytyi läpinäkyviä Jesper-jälkkärikulhoja kuusi kappaletta. Pakkohan ne oli ottaa kirpparilta mukaan. Neljä euroa pulitin kipaleelta.


Flunssaa lukuun ottamatta uuden vuoden aloitus on ollut hyvä. Toivottavasti teilläkin. Ja tervetuloa kaikille uusille lukijoille!

maanantai 19. tammikuuta 2015

Arvonnan voittaja

Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille, kivoille kommenteille ja uusille lukijoille! Mahtavuutta!
Poimin kommenttien jättäneiden nimimerkit listaan, lukijat saivat nimensä kaksi kertaa listaan. Random.org-palvelun avulla järjestin nimimerkit satunnaiseen numeroituun listaan ja True Random Number Generatorin avulla arvoin numeron. Sitten katsoin, kenen nimimerkki oli saman numeron kohdalla. Ja arpaonni suosi Ketunkolon Miia, hurjasti onnea! Lähetätkö osoitteesi kirsikkatee76@gmail.com-sähköpostiin, niin palkinto löytää perille.
Katsotaas, mikä olisi lukijamäärissä seuraava etappi ja olisi taas arvonnan aika.

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Kuopuksen yöpöytä ja sirkustelua




Aiemmin postasin täällä, miten esikoiselle löytyi ompelulipasto yöpöydäksi ja miten kuopuskin toivoi yöpöytää itselleen. Vihdoin joulukuussa sellainen tuli sattumalta vastaan paikallisella fb-kirppiksellä. Kun hintakin oli ihan passeli (30€), niin saatiin kuopus iloiseksi omasta yöpöydästään. Vähän jo suunnittelin sitäkin, että tuosta saisi uuteen kotiin aika kivan kaapin keittiöön tai eteiseenkin, mutta ei taida kuopus siitä luopua helpolla.


Kirppiksillä olen ottanut tiukan linjan, läheskään joka kerta en mitään osta, vaan harkitsen, mitä tarvitsen. Minulla on kuitenkin heikkouteni, joita ei aina voi vastustaa. Vanhat lasten leikkiastiat ovat sellaisia, etenkin kahvi/teekannut. Ei niitä kovin usein tule vastaan, joten sai sitten tällainen turhake päätyä matkaani. Kuppipareja oli vielä kaksi kuvassa näkyvien astioiden lisäksi ja hintaa niillä oli 4,50€. Ja kyllä, ostin ne leikkeihin, en hyllyyn pölyttymään, joten muutamat kahvikekkerit on jo vietetty.



Eilen kävimme tyttöjen kanssa tutustumassa toiminnalliseen Sirkus saapui kaupunkiin -näyttelyyn Vaasan kaupunginkirjastossa. Näyttelyssä pääsee kurkistamaan 1900-luvun alussa kiertäneen kuvitteellisen sirkuskulkueen elämään ja mikä parasta, kun on kyse lasten näyttelyssä, saa esineisiin koskea ja kokeilla erilaisia asioita. Näyttelyssä on jopa pieni norsu, jonka selkään saa kiivetä. Esikoinen oli jo päässyt tutustumaan näyttelyyn päiväkotiryhmänsä kanssa aiemmin ja hän astelikin heti aluksi päättäväisesti roolivaatelaatikon luo ja valitsi sirkusasut itselleen ja siskolle. Pikkusiskosta tuli apina ja hänestä itsestään ballerina/strapetsitaiteilija. Keskelle näyttelyä on rakennettu sirkusmaneesi, jossa lapset saavat harjoitella sirkustemppuja tirehtöörin johdolla, kuopus pääsi hyppimään renkaan läpi ja isompi temppuili hulavanteella ja huiveilla. Tilaa kiertäviin pieniin sirkusvankkureihin sai kurkistaa sisälle ja ne olivat täynnä hauskoja, pieniä yksityiskohtia. Toiminnan lisäksi sinne tänne on ripoteltu tietoa siitä, millaista elämää sirkuksissa ennen vietettiin ja selviääpä myös se, että sirkustaiteilijat olivat aikansa julkkiksia, joiden kuvia kerättiin. Tunti hurahti nopeasti niin äidillä kuin tytöillä, ja lapset kysyivät, koska voidaan tulla uudestaan. Näyttely on kiertävä, joten jos se osuu kohdalle, kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa. Vaasassa näyttely on avoinna tammikuun ajan lauantaisin.

ARVONTAAN ehtii vielä osallistua, huippua, kun niin moni on jättänyt kivoja kommentteja ja liittynyt myös lukijaksi.

maanantai 12. tammikuuta 2015

Arvonta!


Jiihaa, vihdoinkin blogimme lukijaraja ylitti 50:n, kiitos viimeksi mukaan liittyneille! :)  Mahtavuutta, iloinen mieli ja kiva olo. Ainahan se on kivempi kirjoitella, kun tietää, että lukijoitakin on. Vaikka täytyy myöntää, että jo nyt täällä on tutustunut sen verran mukaviin tyyppeihin, että kyllä on kannattanut vähän pienemmällekin lukijamäärälle postauksia tehdä. 
Niinpä on tullut aika toteuttaa Aamukahvia ja iltateetä blogihistorian ensimmäinen arvonta, ihan itsensä Kirsikan sponsoroimana. :) Voittona siis Marimekon pussukka, jossa vuodenaikaan sopiva kuosi, Lumimarja.



 Jätä siis kommentti tähän postaukseen ja mahdollinen sähköpostiosoitteesi, jos sinua ei blogin kautta tavoita. Lukijoille kaksi arpaa, muille yksi, joten liity toki mukaan lukijaksi! Kirjoita kommenttiin, monellako arvalla olet mukana.
Arvonta päättyy tämän viikon sunnuntaina eli 18.1.2015.








keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Kuninkaan peitto

Niin kuin Kirsikka ja aika moni muukin, minäkin olen päättänyt pyrkiä minimalistisempaan suuntaan tai ainakin vähentää tavaroiden määrää. Mutta kirppistelyä en silti jätä. Täytyy vaan vielä tarkemmin harkita, mitä ostaa tai sitten luopua jostain vanhasta tavarasta samalla, kun ostaa uutta/kierrätettyä.

Tämän vuoden ensimmäinen löytöni on vanha silkkitäkki. Se löytyi kirpputorikierroksella Kirsikan kanssa, kun olimme Pohjanmaalla uudenvuoden ja loppiaisloman vietossa. Eräs nainen ihasteli löytöäni ja kertoi lapsuudessaan leikkineensä, että tällaiset täkit olivat kuninkaan peittoja. Totta, aika kuninkaallinen tämä yksilö onkin :). Ja peitto tulee tarpeeseen, sillä pidän kodin lämpötilan suht matalana. Meillä kuljetaan villasukissa ja otetaan päivätorkkuja peittojen alla. Ja sopiipa tämä täkin väri hyvin keltaisen Kiurujen yön kanssa.



Peitto on Turun vanun valmistama. Netistä löytyin varsin mielenkiintoinen juttu Turun vanun luojasta Aline Grönbergistä (klik).

Näihin lämpimiin tunnelmiin moi!


sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Tammikuun juhlaillallinen

Tänä vuonna mieheni kokkasi juhlaillallisen meillä, vieraina olivat Katjuskan perhe ja meidän vanhemmat tammikuun kolmantena päivänä. Minä huolehdin kattauksesta. Koska joulu oli jo juhlittu, päätin käyttää raikkaita, mutta juhlavia värejä ja ruusuja sekä kynttilöitä. Kultaa, hopeaa ja valkoista ja melko yksinkertaisia juttuja oli tässä talven ja uuden vuoden tervetulleeksi toivottavassa kattauksessa. Onneksi vesisade oli muuttunut räntäsateen kautta lumisateeksi ja taas oli vähän kivemman näköistä ulkonakin. Miehen menu olikin sitten kattausta monimutkaisempi tarkkaanharkittuine ruokajuomineen:

- Mustajuurikeittoa ja parmesan-keksi
(Osborne Manzanilla -sherry)
- Tuorejuustolla täytetyt hirvikääryleet ja karpalokastike timjamiperunoilla
(Signorelli Valpolicella Ripasso Superiore 2012)
- Valkosuklaa-juustokakku (ohje löytyy täältä)
(La Caliera Moscato d'Asti)



Tästä juhlaillallisesta siirryttiin sitten arkisempaan ruokaan ja yritetään keventääkin, mutta oiva päätös tämä oli joulunajan herkkutteluille.

torstai 1. tammikuuta 2015

Uuteen vuoteen


Vuosi on vaihtunut ja on uusien tavoitteiden ja toiveiden aika. Ehkä uusi vuosi tuo uusia unelmia ja myös täyttää niitä.  On aika kerrata vanhaa ja miettiä tulevaa. Yleensä joulusta on kovin haikea luopua, mutta nyt tuntuu ihan hyvältä raikastaa kodin värejä ja täyttää kalenteria kivoilla jutuilla, jotka katkaisevat arjen ja antavat voimaa talvikuukausien selättämiseen. Pohjalla lienee myös se kutkuttava ajatus, että talon kanssa ollaan jo pidemmällä tänä keväänä kuin viime keväänä ja sekin päivä koittaa, kun siitä tulee meidän koti. 
Joulu kului reissatessa ja sukua nähdessä, nyt onkin kivaa keskittyä lomailemaan kotona loppiaiseen saakka. Mies on tänäänkin talolla ja eiköhän siellä taas pian ole puuhaa minullekin. Muuten lomaani kuuluu ulkoilua, kirppiskierroksia, illallisen laittaminen siskon perheelle ja vanhemmilleni sekä leffoja ja kirjoja. Ale-shoppailua minimisti, sillä olen päättänyt tänä vuonna tarkemmin miettiä sitä, mitä ostan ja mihin rahani käytän. Ainakin vaatekaappia pitää katsoa sillä silmällä, että vähemmän vaatteita, mutta enemmän laatua ja yhteensopivuutta. Kirppisshoppailut sallin helpommin ja samalla kun hankin niiltä, olen valmis vähentämään kotoa jotain. Joulun aikaan myinkin esimerkiksi vanhat pinnatuolit pois, koska uutta kotia varten on ostettu aivan toisenlaisia vanhoja puutuoleja  ja kaikelle ei vaan ole tilaa. Samoin olen saanut myytyä vähän lastenvaatteita. Joululahjoja oli toki mukava saada (siskolta sain tuon ihanan, kuvassa näkyvän kirjan), mutta liiasta tavarasta luopuminen on sekin vapauttavaa.


Iloa ja valoa uuteen vuoteen teille lukijoille, 
onnenmurusia ja iloisia arkihetkiä!

Kirsikka