lauantai 29. marraskuuta 2014

Joulumyyjäiset


Tänään tein pientä jouluasetelmaa eteiseen. Vähälläkin rahalla saa kivaa aikaan. Peura on ostettu viime vuonna Vahdin talosta Tallipihalta Tampereelta. Kannattaa poiketa, jos Tampereella päin liikutte.

Päretarjottimen löysin syksyllä kirpparilta. Taisi maksaa kokonaisen euron. Annon Lintutalo -lokerikon toi ihana ystäväni tuparilahjaksi pari viikkoa sitten. Puttipajan käyttämätön pussukka on viimeisin löytö lähikirpparilta. Se sai asukkaaksi joulusypressin.


Nuo tähdet ostin tänään poikani koulun joulumyyjäisistä. Aivan ihania ja muutenkin myyjäiset olivat mukava avaus joululle. Itse tein myyntiin blogistakin tuttuja vaahtokarkkitikkareita. Tällä kertaa vaahtokarkit olivat jättikokoisia. Ne löysin Tigeristä. Clas Ohlsonista ostetut pillit toimivat tikkarikeppeinä.




Joko te olette käyneet joulumyyjäisissä? Lämpöistä huomista ensimmäistä adventtia!

tiistai 25. marraskuuta 2014

Keltaisesta valkoiseksi

Pitkästä aikaa ollaan tehty taas pientä pintaremppaa. Eteisen keltainen tiiliseinä sai ylleen valkoista maalia ja johan ilme piristyi.




 Tässä seinä vanhassa asussaan.



Maalausurakan päätteeksi nautimme meksikolaista salaattia.
Ohje löytyi Ilona Pietiläisen kirjasta Innostu&Onnistu, josta löytyi kaikkea muutakin mukavaa ruokaohjetta ja askarteluvinkkiä.


Meksikolainen salaatti

400 g paistijauhelihaa
tacomaustepussi
½ dl vettä
maissilastuja
jäävuorisalaattia
tomaattia
paprikaa
maissia
punasipulia
kidneypapuja
kermaviiliä
quacamolekastiketta
suolaa, mustapippuria

Paista jauheliha pannussa, lisää tacomauste ja puoli desiä vettä. Anna mausteiden tasoittua, veden haihtua ja lihan hautua kypsäksi. Lado tarjoilulautasen päälle kerroksittain kaikki ainekset, aloittaen maissilastuista ja lopettaen pieneksi kuutioituihin tomaatteihin. Voit tarjota kermaviilin ja quacamolen erikseen tai valella ne suoraan salaatin päälle. Kierrä salaatin päälle vielä pari kierrosta mustapippuria ja tarvittaessa suolaa.


Kyytipojaksi maistui Sol-olut. Tässäpä mainio vinkki vaikkapa pikkujouluihin tarjottavaksi.

Mukavaa viikon jatkoa ja olkaa kiltisti, tonttuja on jo liikkeellä.


maanantai 24. marraskuuta 2014

Punaista ja vihreää pöytään


Taas on puuhattu talolla. Saatiin onneksi arvokasta talkooapua miehen siskonmieheltä ja tyttöjen serkkupojalta sekä vanhemmiltani. Katto on saatu kokonaan purettua ja kellari kaivettu ja tyhjennetty kivistä myös poisviedyn öljysäiliön alta. Eilisen ladoin katolta heiteltyjä lautoja kasaan, keräsin kattohuovan palasia ja taittelin kasaan kattopeltejä. Välillä kävin hakemassa talkooporukalle thairuokaa ja kylläpä se maistui hyvältä urakoinnin lomassa. Lopuksi vielä siivottiin miehen kanssa yläkerrasta kaikki puusilppu ja muu roska. Katon virkaa toimittaa nyt pressu ja keskiviikkona toivottavasti saadaan uudet kattotuolit paikoilleen ja pian sepelit kellariin. Eilen oli niin väsy, että uni tuli jo yhdeksän jälkeen. Kun oli lunta, näki pihallakin paremmin työskennellä eikä pihamaa upottanut, nyt on taas tällainen rasittava vesikeli.

Koska tässä rempan keskellä ei ehdi niin paljon kotosalla fiilistellä joulua, niin se pitää tehdä arkisten asioiden ohella, kuten ruokailun. Siksipä on aika kaivaa jouluisemmat astiat esille, Teeman pilkulliset puurokulhot, Marimekon skoolin, Sorsakosken puurolusikat ja Kastehelmi-jälkiruokakulhot.  Kirppikseltä aikoinaan löytynyt Nuutajärven kynttilälyhty sopii hyvin tähän kattaukseen. Mies on taas keittänyt kattilallisen riisipuuroa, joten ei muuta kuin iltapalaa nauttimaan ja aikaisin nukkumaan, flunssa tuntuu iskeneen minuunkin, viime viikolla sairasti esikoinen. Flunssasta ja vesisateesta huolimatta mukavaa alkuviikkoa!



torstai 20. marraskuuta 2014

Puun väriä




Takaisin värihaasteeseen. Täytyy myöntää, että kotonamme ei ole oikein mitään linjaa värien suhteen. Uudessa asunnossa voisin tehdä huoneille ja tiloille selkeämpiä teemavärejä. Nyt valitsin vähän epävärin, nimittäin puun ja ruskean. Vielä muutama vuosi sitten en olisi teak-kaappia kelpuuttanut, mutta nyt tykkään tuosta kesällä ostetusta lipastosta kovasti. Äkkiseltään ajattelin, ettei puunväriset jutut ole ollenkaan meidän kodin juttu, mutta kyllä niitä esineitä alkoikin löytyä ja kyllä tuosta sävystä tykkään sopivissa määrin.

Retrolampun varsi on tummaa puuta, lamppu on kirppislöytö. Aarikan purkin olen tainnut saada siskolta, kynttilänjalka on joululahja miehen siskolta, se on tehty vanhaan suutarinlestiin, joka on samaa kokoa kuin esikoisen jalka oli lahjan saamisen vuonna. Herätyskelloja keräilisin enemmänkin, mutta usein ne eivät toimi ja harvoin ostan mitään pelkäksi koristeeksi. Vaikka en tuotakaan oikeasti käytä, mutta silloin tällöin se on kiva vetää käyntiin ja kuunnella sen raksutusta ja palata lapsuuden hetkiin maalla, jossa äidinäidillä oli tuollaisia kelloja. Tuo laatikon olen ostanut vitosella kirpparilta, nyt siellä on kortteja, leimoja ja teippejä.

Tänään on vietetty flunssaista päivää esikoisen kanssa. Viikonloppuna rutistetaan talolla kattorempan ja kellarin kanssa. Mukavaa viikon jatkoa ja tervetuloa uudelle lukijalle!

Kirsikka

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Punainen piristää

 Pienen blogitauon jälkeen hyppään suoraan värihaasteeseen ja punaiseen. Tykkään punaisen energisyydestä, voimasta ja lämpöisyydestä. Sisustuksessa ei meillä tätä väriä ole käytetty mitenkään systemaattisesti, mutta punaisia väripilkkuja löytää sieltä täältä, etenkin tyynyistä, huovista ja astioista.
Raidalliset tyynyt on ostettu Finlaysonilta, Pentikin sydänhuopa on häälahja ja perhoshuopa äitini kirppislöytö. Lattiatyyny on odottanut ties kuinka kauan, että opettelisin ompelemaan sille uuden päällyksen, mutta joulun ajan tuo saa pitää nykyisen kuosinsa. Punavalkoinen yhdistelmä on yksi lemppareistani, kuten kuvastakin näkyy.

Pilkkukuosikin viehättää minua ja sekin toimii punavalkoisena. Iso peltipurkki on lahja ystävältä, Muija-purkki kirppislöytö, joka blogissa on jo ollutkin esillä. Chymoksen keltapallollista peltipurkkia (4€) olen pitkään etsinyt ja tuo sai lähteä mukaan, vaikka kansi ei ole alkuperäinen, mutta kyllä tuo punainen minulle kelpasi. Keittiöpyyhe on Dermosilin, tilasin ihanaa polka-keittiösaippuaa ja tuo tuli pakkauksen mukana. Lautanen onkin esitelty jo aiemmin.

Kiirettä on pitänyt töissä, etenkin kun olin neljän päivän työreissulla Latviassa. Lasipurkissa oleva kynttilä on lahja sieltä, se soijasta tehty ekokynttilä, joka palaa puhtaasti eikä juuri tuota nokea. Koristeena on latvialaisia yrttejä. Matka oli mukava, vaikkakin päivät olivat pitkiä. Maaseudulla oli mielenkiintoisia yrityksiä, joissa vierailimme, tapasimme muun muassa sepän, puunveistäjä/taiteilijan ja olimme paljuja valmistavassa yrityksessä sekä betonilaattatehtaalla, josta saimme matkamuistoksi pimeässä hohtavat tiilet. Jos niitä olisi enemmän, saisi puutarhaan hohtavia kuvioita tai reunuksia laatoitukseen. Hohtava aine ei ollut fosforia, vaan tuon yrityksen itse kehittelemä juttu. Kiinnostavaa ja kotona totesin, että nyt tuli ainakin vähän erilainen tuliainen. Laitetaan se sitten vaikka postilaatikon juurelle, kun taloomme muutamme. :)

Tapettitalollamme on salaojitus vihdoin valmis. Samoin saimme vihdoin öljysäiliön puratettua ja viimeinenkin osa kellarista saadaan pian tyhjättyä betonista ja kaivettua oikeaan syvyyteen. Viime viikonloppu meni kattoa purkaessa ja nyt ovat kirvesmiehet saapuneet asentamaan uutta kattoa. Kommeluksiltakaan ei ole vältytty, onnistuimme katkaisemaan sähköt myös naapureilta hetkeksi... Näissä tilanteissa ei auta muu kuin todeta, että tekevälle sattuu.


 On ollut sen verran kiireistä, ettei joulujuttujakaan paljon ole ehtinyt laitella. Nyt viikonloppuna saatiin siivottua tyttöjen huone kunnolla, joten laitoin sinne talvivalot. Lauantai-iltana mies keitti ekan riisipuuron, joka nautittiin kynttilänvalossa. Käytiin myös kirjastossa ja minä lainasin pinon jouluisia sisustuskirjoja. Nyt ehkä mukillinen glögiä ja kirjoja selailemaan.

Mukavia marraskuun hetkiä tulevaan viikkoon!

Kirsikka

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

P niin kuin purppura tai pinkki

Saimme värihaasteen Ketunkolon Miialta, kiitos siitä! Tässä tulee ensimmäinen väri. Se on pinkki tai purppura tai jotain siltä väliltä. Tänään askartelin kokeilumielessä Pompomin ja silkkipaperiksi valitsin tuollaisen vaaleapunapilkullisen paperin. En ole mikään pinkin ylin ystävä, mutta se tuo kivasti pirteyttä harmaan, mustan ja valkoisen kanssa.


Kukkasissakin tykkään hempeistä väreistä. Nämä ihanat purppurat neilikat sain tokaluokkalaiseltani, joka oli ostanut ne minulle viikkorahoillaan.


Haluaisiko Väripläntin Maija viitenä päivänä kuvata ja kertoa viidestä eri väristä?

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Ilta italialaisittain

Kun on kerran vauhtiin päästy, niin jatketaan. Eli lauantaina nautimme taas hyvästä ruoasta ja ystävien seurasta. Siippani sisko miehineen oli meillä kesällä muuttoapuna, mutta sen jälkeen he eivät meillä ole ehtineet käydäkään, joten nyt oli aika kutsua heidät kylälle.

Ruokateemaksi valikoitui Italia, maa johon haluaisin kovasti matkustaa. Teimme taas Pizza biancoa, jonka reseptin löydät täältä. Jälkiruoaksi tein Semifreddoa (klik), jonka ohjeeseen törmäsin ihanassa Fanny ja kaneli -blogissa. Blogissa on upeita kuvia ja hurmaavia reseptejä. Tämä jälkkäri meni viimeistä murua myöden ja oli taivaallista.Noh jos nyt jotain negatiivista, niin omppuja olisin voinut paistella vähemmän aikaa.


Kuten olen kertonutkin, en ole mikään viinihifistelijä, mutta tykkään miettiä ruoalle sopivia viinejä. Nyt löytyikin oikein sopiva italialainen kuohuviini.

Vatsat täynnä oli kiva käpertyä sohvan nurkkaan rupattelemaan takkatulen lämmittäessä ihanasti. Toivottavasti teilläkin oli mukava viikonloppu.

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Kummitusjuhlat


Viikonloppuna vietimme Halloweeniä/kekriä/pyhäinpäivää yhdessä ystäväperheen kanssa. Ystäväni tarjosi viime vuonna meille herkullista kurpitsakeittoa ja tänä vuonna oli minun vuoroni tarttua kauhaan ja kurpitsaan. Tein syksyn parasta kurpitsakeittoa, jonka ohje löytyy täältä. Keiton kaverina tarjosin paahdettuja kurpitsansiemeniä, paistettua pekonia, raejuustoa sekä kuivattua sipulirouhetta. Kurpitsansiemenet paahdoin tällä reseptillä. Keiton kanssa oli tarjolla "homeisia" uunipatonkeja, jotka kostutin vihreää elintarvikeväriä sisältävällä vedellä.



Lisäksi tein yhdessä lasten kanssa kurpitsatikkareita. Sulatin suklaata ja tökkäsin tikkarikepin pään sulaan suklaaseen ja sen jälkeen kurpitsan muotoiseen vaahtokarkkiin, joita löysin Makuunista. Kurpitsa sai silmät ja suun sulasta suklaasta.


Kattaus oli melko minimalistinen pikku luurankoineen.



Ilta päättyi vähän hartaampiin tunnelmiin, kun kävimme sytyttämässä kynttilän edesmenneille rakkaillemme ja ihailimme hautasmaalla loistavaa kynttilämerta.

Nyt ajatukset saakin jo suunnata jouluun. Ihanaa!

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Pyhäinpäivän tunnelmia


Marraskuu on täällä, talvikauteen siirryttiin pyhäinpäivän tunnelmissa. Lauantain kulutin kotia siivoillessa samalla kun mies valmisti juhlaillallisen. Vieraiksi kutsuttiin vanhempani, vähän kiitosta kaikesta heiltä saamastamme remppa- ja lastenhoitoavusta. Halloween-teema sai tilaa kurpitsalyhdyn muodossa, jonka sisus käyettiin kurpistapiirakkaan. Ohjeen otin Kodin Kuvalehdestä. Tuossa piirakassa on aika jouluinen maku, sillä mausteina käytettiin inkivääriä, kanelia, neilikkaa ja muskottipähkinää. Pääruokana herkuteltiin hirvipadalla Burgundin tapaan.
Kaivoin esiin peikonpähkinäpuun oksat ja laitoin niihin viime viikolla kirpputorilta löytämäni vanhat ja patinoituneet kuusenkynttiläpidikkeet. 
Eilen oli ihanan kuulas päivä, muutama miinusaste ja illalla sateli vielä lunta. Harmi, että yöllä alkoi vesisade ja vei lumipeitteen mennessään.
Jatketaan taas sitä esine-haastetta, ennen kuin tartutaan kahteen uuteen haasteeseen, jotka blogimme on saanut Ihana talo maalla - ja Ketunkololla-blogeista, kiitos molemmille! Ylimmässä kuvassa tärkeä esine on tuo taulu, se on kulkeutunut minulle isäni tädiltä ja hankittu Amerikasta joskus kauan kauan sitten. Jostain syystä tuo täti halusi, että taulu annetaan isäni perheelle ja kun se lapsuudenkotiini tuotiin, pistin sen komeroon odottamaan. Kun muutin mieheni kanssa ensimmäiseen yhteiseen asuntoon, otin silloin  tuon taulun mukaan ja siitä lähtien se on kuulunut meidän sisustukseen. Tuossa aiheessa on jotain rauhoittavaa ja pidän siitä, että täti, jota en edes tunne, on ajatellut meitä ja taulu on siten päätynyt meille.







                                Mukavaa marraskuuta ja tervetuloa uudelle lukijalle! :)

Kirsikka