sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Tapettitalomme kuulumisia

Tapettitalomme puutarha uinuu lumivaipan alla (ja lumi peittää armollisesti myös sora- ja lautakasat, vanhat kattopeltiröykkiöt ja pressujen alle peitellyt jämäpuut, joista saa vielä polttopuuta. Näyttääpä pihan nurkassa trampoliinikin olevan odottamassa kevättä, juu, se piti koota ja varastoida, mutta tuli vissiin jotain tärkeämpää tekemistä...), mutta talo itse muuttaa vähän kerrallaan ilmettä. Katto saatiin siis ennen joulua purettua ja uudet kattotuolit paikoilleen ja pellitystkin on nyt tehty. Tällä viikolla saatiin myös uudet ikkunat paikoilleen lukuunottamatta kuistia ja saunaa. Ikkunat tulivat Alavuden ikkunalta ja nyt mulla soikin päässä J. Karjalaisen avaruuden ikkunan -biisi uusin sanoin: Hei mennään tsiigaan Alavuden ikkunaa.

Seuraava urakka on ulkovuoren vaihtaminen, pakko, koska laudat on maalattu edellisten omistajien aikaan hengittämättömällä maalilla ja jos ulkovuorausta ei vaihda, ei talo luonnollisesti hengitä eli kosteus ei pääse siirtymään vaan laudoista tulee muhjua ajan myötä. Harmi, mutta ei auta. Koska budjetti on rajallinen, täytyy tähän hommaan tarttua pitkälti itse. Ihan yläosan vinolaudoituksen hoitavat rakennusmestarin työntekijät, mutta muusta on selviydyttävä itse.

Keittiön ikkunoita jouduttiin nostamaan, että standardikokoiset tasot sopivat keittiöön ikkunoiden tasolle, eivätkä ole liian korkeita. Samalla muutettiin yläkerran ikkunan paikkaa hitusen, etteivät ikkunat ole ulkoseinällä toisiinsa nähden todella epäsymmetrisesti. On ne siis sitä vieläkin, mutta joku yhteinen linja niistäkin löytyy. Ja myönnän, minä olin tällaisen ulkonäköseikan suhteen aivan pihalla, mutta mies huomautti rakennusmestarimme toimistolla, että ikkunoita pitää kyllä siirtää jo ulkonäönkin vuoksi ja siellä huomattiin, että oikeassahan mies oli. Minä sen sijaan näen vaan mielessäni sen, miltä ikkunat näyttää, kun keväiset verhot on ripustettu, pöydällä on kimppu tuoreita kukkia ja pääsen kattamaan ruoksalin pöydälle ateriaa...


Jee, keittiössä on kaksi isoa ikkunaa, tuonne peräseinälle saattaa tulla ikkunan alle penkki tai liikuteltavaa saareketta voi pitää sen edessä.



Vanha katto oli k-a-m-a-l-a eikä todellakaan olisi kestänyt vuosia, kuten kuntotarkastaja väitti... Nyt tuntuu hyvältä, että talossa on kunnon kantava katto, joka tuoksuu tuoreelta ja terveeltä puulta, eikä murene käsiin...

Pihan omppupuut talviasussaan. Vaikka tien toisella puolella on kerrostaloja, on alue rakennettu onneksi suht väljästi ja talot ovat nättejä, niissä on 1950-luvun henkeä.

Semmoinen talokatsaus tällä kertaa. Viikonloppu menikin reippaasti, käytiin luistelemassa (minäkin olin ties monenko vuoden jälkeen luistimilla, lapset totesivat äidilleni, että heillä meni hyvin, mutta äiti oli vähän huono vielä. Höh, minähän kaaduin vain kerran. ;)), uimassa ja talolla siivoamassa remppamiesten jäljiltä. Kirppikseltäkin tein yhden kivan löydön keittiöön, siitä myöhemmin lisää. Niin ja sain vihdoin siivottua myös täällä kotona, täytyy myöntää, että imurointi ei ole hetkeen kuulunut ihan tärkeysjärjestyslistan ykkösiin. Energistä viikkoa lukijoille, ensi viikon jälkeen on tammikuukin selätetty!

16 kommenttia:

  1. Ihanan isoilta näyttää nuo keittiön ikkunat, tuo kivasti valoa :) Totesin muuten Kasperilla näitä kuvia katsoessani, et on teillä iso urakka edessä, mutta sitten kun se on ohi, niin tulos on varmasti todella ihana. Tsemppiä raksahommiin ja terkkuja tytöille & P:lle :)

    -Riina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä tää sitoo aika tiiviisti ainakin pari vuotta, mutta tällainen on ollut mun unelma varmaan siitä lähtien, kun kotoa ekaan opiskelijasoluun muutin ja uskon, että P on tyytyväisempi, kun on jotain konkreettista tekemistä, missä oma työnjälki näkyy. Ja mieti, saadaan sitten järjestettyä kivoja sukukekkereitä meilläkin, kun on enemmän tilaa! :) Niin ja kivakiva, kun kommentoit! <3

      Poista
  2. Mukava postaus. Kivahan se oli nähdä kuvia ja kuulla, että edistystä tapahtuu. Harmi tuota tulevaa maalausurakkaa. Pitipäs sattua, että olivat tuollaisen maalin valinneetkin. Minua huvitti tuo ikkunakertomus. Sinä näet olennaisen, mies takertuu pikkuseikkoihin ;)

    Pelottaa, että päähäni jää nyt J. Karjalainen pyörimään uudistetuin sanoin. Se on koko ajan ihan siinä hilkulla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katto, ikkunat ja salaojitus on niitä eniten rahaa vieviä juttuja, joten ihan hyvä mieli nyt. Niin ja nuo ulkoseinien laudat täytyy siis purkaa kokonaan pois, pelkkä maalinpoisto ei riitä, sitten laitetaan uutta eristettä ja maalataan. Sen voin paljastaa, että väri vaihtuu. :)

      Poista
  3. Hommaa riittää, mutta tulee upea talo. Minulta on lääkäri kieltänyt luistelun (nilkka meni sököksi aikanaan ja luistelu olisi turha riski) ..olisin varmasti ihan onneton jos nyt voisin luistella- meillä olisi kenttäkin naapurissa...pimeällä pitäis harjoitella - on se hyvä, että on tuo lääkärin kielto ;))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oli se minunkin luistelu aluksi sellaista haparointia, että tuntui kuin olisin ekaa kertaa ollu luistimilla. Toisaalta se oli myös kivaa, kun pääsi vauhtiin. Mutta kyllä nilkat voi tosiaan olla vaarassa.

      Poista
  4. Ompas teilläkin aikamoinen projekti! :) Energistä viikkoa sinnekin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, projektia pukkaa, siksi onkin kiva lukea esim. sun blogia ja saada vähän virtuaalista vertaistukea! :)

      Poista
  5. Oli hitsi. Tuttua ja niin isoa hommaa. Hyvältä näyttää ja tulee niin ihana koto. Varmasti kannattaa :) Jaksamisia remppaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kun jaksat aina kannustaa ja valaa uskoa, että homma etenee meilläkin! <3

      Poista
  6. ♥Hyviä remontteja sinne! Hyvältä näyttää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, nyt taas vähän huilitaan näin viikolla, mutta kun päivät pitenee, niin päästään useammin talolle iltaisinkin.

      Poista
  7. Oi, teille on tulossa ihana koti! Valoisa keittiö on ihana asia! Meillä on niin pieni ja pimeä :(
    Remppaaminen on rankkaa, mutta on se uuden rakentaminenkin :)
    Tsemppiä vaan kovasti, niin pääsette aikanaan muuttamaan ihanaan kotiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja tervetuloa, kiva, kun kommentoit. :)
      Meillä kaksi nykyistä naapuria rakentaa ja kyllä me keskenään käydään tuossa pihalla tavatessa "terapiakeskusteluita", oli uuden rakentaminen tai vanhan remppa, niin töitä riittää eikä kaikki mee aina ihan kuin Strömsössä, vaikka se tuossa melkein naapurissa sijaitseekin. :)

      Poista
  8. Meillä on sama juttu edessä, latexilla maalatun ulkovuorauksen vaihto. Niiiin paljon harmittaa, että joku on mennyt sen tuollaisella maalilla maalaamaan ja aiheuttaa nyt meillä lisätyötä ja kustannusta, mutta kaipa sekin maalaaja on vain ollut myyntimiesten puheiden armoilla. Kiva jos raportoit asiasta sitten tänne blogiin niin näen miten homma teillä hoitui.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, teilläkin sama edessä. Noinhan se meni, meille myyjät vähän puolivahingossa paljasti, että maalasivat talon edelliskesänä, että oli sitten myyntiä varten paremman näköinen. AAARGH. Raportointi jatkuu!

      Poista

Kommentointi on luvallista, jopa suotavaa! :)